Mielipide: Mistä otetaan rahat lisähoitajien palkkaamiseen?

Vanhuspalveluissa hoitajamitoitus on ollut tarkkailun kohteena vuosia.

Vanhuspalveluihin liittyvä laki muuttui 1.10. alkaen. Siinä määriteltiin entisen hoitajamitoituksen tilalle henkilömitoitus.

Tämä on todellinen muutos aiempaan. Selkeä parannus.

Mielestäni uuden lain myötä pääsemme liiasta hoitamiskulttuurista kohden toimintakykykulttuuria.

Tällä tarkoitan sitä, että lisääntyvässä henkilöstössä mitoituksen kasvun myötä huomioidaan hoitajien lisäksi laajempi osaajien joukko tukemaan ja auttamaan palvelutaloissa asuvia vanhuksia.

Ei jokaiseen laissa esille tuotuun välittömään asiakastyöhön tarvita sairaan- tai lähihoitajaa, vaikkapa virkistystapahtumien hoitamiseen, ulkoiluun, ruokailussa avustamiseen ja moneen muuhun asiaan, joita rekisteröidyt hoitajat ovat hoitaneet nykymallissa.

On syytä huomioida, että henkilömitoitus uuden lain mukaan sisältää seuraavat ammattiryhmät:

Sairaan- ja terveydenhoitajat, lähi- ja perushoitajat, geronomit, kodinhoitajat, sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat, sosionomi AMK -tutkinnot suorittaneet, soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet, soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet, fysio- ja toimintaterapeutit, kuntoutuksen ohjaajat, kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat, viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät, toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Jokaiseen välittömään asiakastyöhön ei tarvita sairaan- tai lähihoitajaa.

Lisäksi henkilömitoitukseen sisällytetään työsopimussuhteessa olevat opiskelijat, joilla on riittävä osaaminen.

Henkilömitoituslista on suorastaan häkellyttävän pitkä. Ilolla sitä tervehdin.

Jo viimein vanhukset nähdään päättäjien silmissä holistisesti. Tässä muutoksessa on kyse muustakin kuin siitä peseekö hoitajat pyykkiä tai siivoavatko he.

Perustavanlaatuinen kysymys liittyy siihen, miksi vanhus ylipäätään asuu palvelutalossa ja miten hänen toimintakykyään turvataan viimeisinä elinvuosina.

Mutta, mistä tähän lisääntyvään henkilökuntaan saadaan rahat? Nykyisillä hoivapäivähinnoilla henkilöstön lisääminen ei ole mahdollista.

Kunnilla on käytännössä vain kolme kuukautta aikaa miettiä mistä kasvavat henkilöresurssit rahoitetaan.

Riitta Paasivuori

toimitusjohtaja

Mikkelin Kotikaari ry