Lukijalta: Mikkelin Teatterin tukien leikkaaminen johtaisi yt-neuvotteluihin ja monien teatterin toimintojen vaarantumiseen

Länsi-Savo julkaisi 27.4. uutisen Mikkelin kaupungin suunnittelemista budjettileikkauksista. Esitettyjä säästötoimenpiteitä on ilmeisesti tarkoitus edistää syksyn budjettikäsittelyssä.

Koska Mikkelin teatterin kaupungilta saamaan tukeen alustavasti esitetty leikkaus on huomattavan suuri, haluamme muistuttaa seuraavista vaikutuksista, jotka on tärkeää ottaa huomioon.

Esitys leikkaisi toteutuessaan teatterin kannatusyhdistykseltä tukea peräti 71 000 euroa.

Teatterin arvion mukaan tämä suora leikkaus ja sen välilliset vaikutukset menetettyinä valtion tukina johtaisivat yt-neuvotteluihin ja henkilöstösäästöihin ja vaarantaisivat monia keskeisiä teatteritoiminnan muotoja, joiden kohdeyleisössä on paljon erityisryhmiä, kuten lapsia ja nuoria.

Usein ammattiteattereiden leikkausesitysten taustalla tuntuu olevan oletus, että valtiontukia saavien kulttuuri-instituutioiden tuissa on leikkaamisen varaa.

Tai suorastaan virheellinen käsitys, että valtionosuusrahoitteinen kulttuuripalvelu on kaupungille yksinomaan kulu, josta leikkaaminen tuottaa välittömiä säästöjä.

Kaupungin rahoituksen leikkaaminen vaikuttaa suoraan negatiivisesti teatterin kahteen keskeiseen tulonlähteeseen: esitystoiminnan säästöt heikentävät teatterin mahdollisuuksia kerätä lipputuloja, ja henkilöstösäästöt vaikuttavat negatiivisesti teatterille maksettavaan laskennalliseen valtionosuuteen.

Koko 2010-luvun ajan valtionosuusrahoitteisen näyttämötaiteen kentän valtion tuet ovat vähentyneet, mutta alan palkka- ja tilakustannukset kasvavat yhteiskunnan yleisen kustannuskehityksen mukana. Tämä koskee myös Mikkelin teatteria, joka on valtionosuusteatteri.

Vuosina 2011—2019 valtionosuusrahoitteisen näyttämötaiteen henkilötyövuoden hinta on laskenut yli 6 prosentilla. Mikkelin teatterin kaupungin avustusta on myös leikattu jo kertaalleen viidellä prosentilla vuonna 2015.

2010-luvulla kunta-alan palkkakehitystä seuraavat palkkakustannukset ovat lisääntyneet ammattiryhmästä riippuen 10—15 prosentilla. Osana kulttuurilaitosten julkista rahoituskokonaisuutta keskeinen lähtökohta on ollut valtion ohella kaupungin tuki alueellaan toimivalle teatterille.

Siksi valtionosuuden kehitys on myös laskennallisesti kytketty teatterin kokonaistulojen ja kustannusten kehitykseen. Uusi kaupungin tuen leikkaus leikkaisi myös Mikkeliin suunnattua kulttuurin valtion tukea.

Ammattiteatteri on Mikkelille paljon muutakin kuin kuluerä kaupungin budjetissa. Se on keskeinen kulttuuripalvelu, hyvinvoinnin ja elämysten tuottaja kaupungin ja sen lähialueiden asukkaille.

Kaikessa teatterin talouteen liittyvässä keskustelussa on syytä painottaa, että teatterin toiminnalla on tutkitusti huomattava aluetaloudellinen merkitys ja positiivinen vaikutus matkailu-, ravintola-, majoitus- ym palvelualojen toimintaan ja talouteen.

Jos teatteri joutuu vähentämään toimintaansa, myös nämä positiiviset vaikutukset alueen talouteen ja hyvinvointiin vähenevät.

Toivomme, että edellä esitetty otetaan huomioon keskustelussa Mikkelin teatterin rahoituksesta.

Jos leikkaukset eivät synnytä todellisia säästöjä, ei niitä missään tapauksessa kannata toteuttaa.

Maija Perho
sosiaalineuvos, hallituksen
puheenjohtaja

Tommi Saarikivi
varatuomari, toiminnanjohtaja
Suomen Teatterit ry