Lukijalta: Hoitoalan opiskelijat on jätetty heitteille

Hiljattain (L-S 13.2.) kunta- ja sotepäättäjät pohtivat vanhusten hoivapalvelun tasoa.

Työurastani yli 20 vuotta olin apu- ja lähihoitajien kouluttaja.

Silloin opiskelijat valittiin soveltuvuuskokeiden perusteella. Ammattiin valmistuminen aloitettiin kaikille yhteisen, valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaan teoriajaksolla, jonka tavoitteiden saavuttamiseen opettaja ohjasi opiskelijaryhmää luokkatilanteissa.

Hoitotyön käytäntöjä, kuten vuodepesut ja lääkehoito, harjoiteltiin niin ikään yhdessä, opettajan ohjaamana.

Ensimmäiselle työssäoppimisjaksolle opiskelijat lähtivät näine valmiuksineen, juuri vanhusten hoitopaikkoihin. Opiskelu eteni hyväksyttyjen teoriaopintojen ja työssäoppimisjaksojen jälkeen.

Nykyään hoitajakoulutukseen tullaan ilman soveltuvuuskokeita ja opetussuunnitelmat ovat muuttuneet niin, että opiskelijat joutuvat itsenäisesti ottamaan selvää muun muassa hoitotyöhön liittyvästä, varsin monitahoisesta teoriatiedosta.

Tämän vahvisti minulle eräs ylihoitaja. Hän ei työskentele Mikkelissä. Käytännön työssäoppimisjaksoilla jo ennestään kuormitettu hoitajakunta joutuu ohjaamaan opiskelijaa lähes kädestä pitäen hoitotyössä.

Vanhusten hoivaosaston sairaanhoitaja kertoi, että opiskelijat saattavat valikoida, mitä haluavat tehdä ja kieltäytyä esimerkiksi perushoitotehtävistä. Mainittakoon, ettei tämä tapahtunut Mikkelissä.

Saattaa käydä myös niin, että opiskelijan työssäoppimisjakso pitäisi hylätä, koska hän ei ole tavoitteita saavuttanut. Hänelle annetaan kuitenkin hyväksytty arvosana, etteivät opiskelijan mielenterveysongelmat siitä pahenisi!

Vanhustyön henkilöstömäärää on lisättävä lakisääteisesti. Pelkkä määrän lisääminen ei kuitenkaan takaa ammattitaitoisten, empaattisten, myös vanhaa arvostavien ja yhteistyötaitoisten hoitajien hakeutumista vanhusten hoivatyöhön.

Onneksi soveltuvuuskokeet sentään palautetaan. Valtakunnallisten opetussuunnitelmien kohtalo lienee valitettavasti ennallaan.

Titta Jumppanen
Mikkeli

Uusimmat uutiset