Lukijalta: Mannerheim ja vuosi 1918

Vesa Tikkanen kirjoittaa (LS 12.6.) Mikkelin taidemuseon Mannerheim-näyttelystä: ”Näyttelyssä ei varmasti ole tarkoituskaan murskata tai vaihtaa nykyistä torilla olevaa Mannerheim-patsasta, vaan nostaa esille Karl Kustaan vähemmän sankarillisia vaiheita vapaussodan ajoilta.”

Pääministeri P. E. Svinhufvud sai tammikuussa 1918 tiedon, että Venäjän Suomessa olevat joukot tulevat mahdollisessa konfliktissa pysymään puolueettomina. Hän lähetti Mannerheimille sähkeen, jossa määrättiin ylipäällikköä lykkäämään suunnitelmiaan.

Määräyksestä piittaamatta Mannerheim aloitti Etelä-Pohjanmaan suojeluskuntien avulla venäläisten joukkojen riisumisen aseista 27.—28.1.1918.

Voidaan siis ajatella, että osaltaan sisällissodan puhkeamiseen oli vaikuttamassa Mannerheimin toiminta Etelä-Pohjanmaalla.

Vähälle huomiolle on jäänyt Mannerheimin salahanke. Venäjän bolsevikit eivät olleet vielä 1918 voittaneet vallankumoussotaansa. Valtionhoitajaksi nimitetyn Mannerheimin mielessä kehkeytyi idea lähteä auttamaan vanhoja ystäviä itärajan takana.

Mannerheimin hankkeessa tasavaltalainen hallitusmuoto jätetään vahvistamatta, eduskunta hajotetaan ja suomalaiset joukot marssitetaan Venäjän valkoisten tueksi valtaamaan Pietaria.

Lyhyesti: Mannerheimin suunnitelmissa oli vallankaappaus. Hanke kuitenkin kaatui pääosin oikeiston sisäisiin erimielisyyksiin.

Rauno Seppänen
Mikkeli