Mielipide: Porvoon – Kouvolan itärata ei juuri hyödytä Mikkeliä

Päätoimittaja Timo Laitakari käsitteli pääkirjoituksessa (L-S 9.10.) laajasti itäratakysymystä ja pohti onko Mikkelin alueen järkevää osallistua hankkeeseen ja sen kustannuksiin.

Asiaan vastasivat ja osallistumista puolsivat voimakkaasti (L-S 13.10.) kaupunginjohtaja Timo Halonen ja maakuntajohtaja Pertti Mäkinen.

Valitettavasti heidän perustelunsa ovat osin valheellisia.

Kannatan voimakkaasti kiskoliikennettä ja sen kehittämistä. Tämän hankkeen hyödyt Mikkelille ovat kuitenkin niin marginaaliset, ettei siihen kannattaisi panostaa euroakaan.

Nyt pitäisi olla terveen itsekäs ja odottaa valmista; maksakoot ne, jotka hankkeesta todella hyötyvät.

Tämä tarkoittaa pääkaupunkiseutua ja Porvoon aluetta, mutta myös Kouvolaa, jonka houkuttavuuteen pienikin matka-ajan lyhennys pääkaupunkiseudulle vaikuttaa selvemmin.

Perustan väitteeni väyläviraston selvitykseen keväältä 2019.

Siitä käy ilmi, että aluetaloudellisesti Porvoon – Kouvolan ratahankkeen suurin hyötyjä on Helsingin seutu, kakkosena Porvoon seutu ja kolmantena Kouvolan seutu.

Muualla hyödyt ovat marginaalisia. Tällaista hanketta olemme rahoittamassa. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori hykertelee tyhmyydellemme!

Seutukuntamme houkuttavuuteen ja kehitykseen todella vaikuttanut hanke olisi ollut oikorata Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin.

Matka-aika Helsinkiin olisi ollut noin tunti ja 40 minuuttia 220 kilometrin tuntinopeudella, kun nyt ajettavassa hankkeessa jäädään parhaassakin tapauksessa noin kahteen tuntiin ja 15 minuuttiin.

Tämän osoittaa väyläviraston selvitys. Se osoittaa myös, että tämän radan hyöty-kustannussuhde olisi selvästi parempi kuin Porvoon – Kouvolan linjauksen. Miksi tästä on kokonaan vaiettu?

On outoa, että tämä vaihtoehto oli pudotettu väyläviraston selvityksestä. Porvoon ja Kymenlaakson lobbarit ovat olleet tehokkaina.

Kun väyläviraston aikaisempi selvitys julkistettiin, olisi pitänyt yhdistyä Päijät-Hämeen ja Pohjois-Savon kanssa ajamaan seutumme todellista ykkösvaihtoehtoa.

Vastaväitteeksi voi tietysti sanoa, ettei tämä rata olisi kuitenkaan voinut toteutua.

Mitään ei saavuta jos ei yritä. Nyt Halonen ja Mäkinen kertovat itäisen Suomen tavoitteena olevan kolmen tunnin matka-ajan Helsingistä Kuopioon ja Joensuuhun.

Hieno tavoite, mutta Porvoon – Kouvolan linjauksella tavoite ei toteudu edes 300 kilometrin nopeudella.

Kuopion osalta tavoitteeseen pääsy edellyttää Lahden – Mikkelin oikorataa ja Joensuun osalta Porvoon - Kotkan – Luumäen linjausta.

Miksi kirjoittajat vaikenivat näistä tosiasioista? Eivätkö he ole tutustuneet kunnolla näihin selvityksiin?

Aivan liian usein hankkeita ajetaan katteettoman optimistisilla lupauksilla.

Joskus pitäisi olla itsekäs ja panostaa siihen, millä on suurin merkitys omalle alueelle, sen sijaan että haetaan puolivillaisia kompromisseja.

Antti Roivainen

Anttola