Lukijalta: Kyyvettä on pilattu järjestelmällisesti jo vuosien ajan — kuka haluaa mennä uimaan likaisenruskeaan rapakkoon?

Turvetuottajat ovat käynnistäneet näyttävän kampanjan turpeennoston viherpesuksi. Liekö syynä vaalit ja hallitusneuvottelut, joihin halutaan vaikuttaa.

Kun turpeenpoltto ilmastosyistä on loppumassa, panostetaan nyt hyväksyttävyyden lisäämiseen vähättelemällä vesistövaikutuksia. Turvetta halutaan jatkossa nostaa muiden tuotteiden raaka-aineeksi.

Mainostetuissa tutkimuksissa ei ole tullut esiin mitään uutta, ei myöskään Kyyveden osalta.

Meillä on mittaustietoa pitkältä ajalta, kevätmittaukset ovat olleet yleensä toukokuulta. Nythän on kyseessä lähinnä sulamisvedet, joista ei voi tehdä päätelmiä vuoden tasosta.

On tiedossa, että kuormitus on suurin Kyyveden pohjoisosissa, joiden valuma-alueella on metsä- ja maatalouden kuormitusta sekä turvetuotantoa Lahnasuolla ja Kalkkiköyhässä. Siellä myös veden laatu on huonoin.

Myös eteläosassa, johon laskevat Pyöreäsuo, Lintusuo ja Kovalansuo, on veden laatu osin vain tyydyttävä. Siellä Koiraselällä on todettu osassa ahvenia korkeita elohopeapitoisuuksia.

Maa- ja metsätalouden kuormitus on suurin, mutta pistekuormituksena turvetuotannon osuus on merkittävä. Mittauksissa ei saada esille koko totuutta.
Ympäristöviranomaisten resursseja on viime vuosina radikaalisti heikennetty.

Pintavalutuskentillä on usein ongelmia, muun muassa Pyöreäsuolla on toistuvasti havaittu vallien murtumisia, ohivirtauksia.

Myös nostoaikana laskeutuva humuspöly ja eristysojista ohi mittauspisteiden laskeva kuormitus jää huomioimatta, samoin rankkasateiden jälkeiset kuormitushuiput.

Maa- ja metsätalous ovat osansa kuormituksesta tiedostaneet ja pyrkivät löytämään ratkaisuja.

Metsäkeskus kampanjoi turvemetsien ojitusten vähentämiseksi. Maataloudessa haetaan keinoja huuhtoumien vähentämiseen, Haukivuorella biokaasulaitos on omalta osaltaan vähentämässä myös vesistökuormitusta.

Vain turveteollisuus ei myönnä mitään! Päinvastoin.

On esimerkkejä siitä, miten turvetuotanto on pilannut vesiä. Kontiolahden Linnunsuon purkualueella asukkaat havaitsivat kalakuolemia ja vesistön liettymistä vuosina 2010—2011.

Lopulta todettiin turvetuotannon happamien vesien aiheuttavan kalakuolemat ja Vapo oma-aloitteisesti lopetti noston kyseisellä lohkolla.

Myös Kouvolan Hakosuolta on Ely-keskuksen ratkaisu, jossa Vapo velvoitettiin hakemaan uutta ympäristölupaa johtuen purkuvesien matalasta pH;sta ja korkeista rauta-arvoista, jotka ovat aiheuttaneet kalakuolemia. On selvää, että nykyisen puhdistusmenetelmät eivät riitä.

Vesistöluokituksissa ei oteta huomioon väriä ja näkösyvyyttä riittävästi.
Kuka haluaa ostaa rantatontin tummanruskean järven rannalta? Kuka haluaa mennä uimaan tummaan kuraan?

Totuus on, että veden näkösyvyys on Kyyvedessä heikentynyt tasaiseen tahtiin kymmeniä vuosia. Kangasjärvessä Ropolansuon purkuojan lahdessa vesi on kahvin väristä. Matkailun kannalta tämä on uhka.

Emme todella halua katsoa, pilaantuuko järvemme lisää. Sekä haja- että pistekuormitus on saatava vähenemään, jos ei haluta vesistöjemme tilan huononevan.

Rauni Berndt
puheenjohtaja
Pelastetaan Savon Veet ry

Uusimmat uutiset

Kommentoidut