Mielipide: Työntekijä tarvitsee ammattiliittoa

Valtakunnalliset työehtosopimusneuvottelut vuosille 2020–2022 ovat menossa, neuvottelut koskevat 2,5 miljoonaa palkansaajaa.

Neuvotteluissa sovitaan muun muassa työntekijöiden palkankorotuksista, lisistä, työajoista, lomista ja paikallisesta sopimisesta.

Neuvotteluissa työntekijöitä edustavat ammattiliitot ja työnantajia työnantajaliitot.

Teknologiateollisuuden 93 000 työntekijälle sovittiin tammikuun alussa 3,3 prosentin palkankorotukset, joka antaa suuntaa muidenkin työalojen palkkaneuvotteluille.

Vaikka osa työntekijöistä on sitä mieltä, että he eivät ammattiliittoja tarvitse ja neuvottelevat tarvittaessa omat työehtonsa, ovat hekin hyötyneet ammattiliittojen edunvalvonnasta.

Ilman ammattiliittoja Suomessa ei olisi valtakunnallisia työehtosopimuksia, minimipalkkalakia, työaikalakia, vuosilomalakia, työturvallisuuslakia, työeläkelakia, irtisanomissuojaa tai ansiosidonnaista työttömyysturvaa.

Jos ammattiliittoja ei olisi, Postin 2019 työehtosopimuskiista ja yli 30 prosentin palkanalennusesitykset, olisivat arkipäivää kaikkialla Suomessa. Ammattiliittojen yhteistyöllä Postin palkanalennus 2 100 eurosta alle 1 600 euroon estettiin.

Työntekijät jotka eivät kuulu ammattiliittoon, unohtavat että esimerkiksi 2000-luvun alussa 1 200 euroa kuukaudessa ansainnut ansaitsee tällä hetkellä ammattiliittojen ansiosta noin 1 800 euroa kuukaudessa eli 50 prosenttia enemmän.

Ammattiliiton noin prosentin jäsenmaksu on pieni korvaus edunvalvonnasta.

YTK eli Yleinen työttömyyskassa ei työehtosopimuksista neuvottele tai osallistu työpaikan luottamusmiestoimintaan, kaikki neuvottelut käydään ammattiliittoihin kuuluvien työntekijöiden jäsenmaksuilla.

Jarno Strengell

JHL-pääluottamusmies, JHL-edustajiston jäsen, kaupunginvaltuutettu (sd.)

Mikkeli