Mielipide: In Memoriam Mikkelipuisto?

Mikkelipuisto on perustettu meille mikkeliläisille olohuoneeksi, puutarha-alan ammattilaisille ja harrastajille paikaksi hakea mallipuutarhoista ideoita omalle pihalle ja puutarhaan. Mikkelipuiston mallipuutarhaosaston kautta yritykset voivat lisätä tunnettuuttaan ja kehittää liiketoimintaansa.

Apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitaisella ja puutarhaneuvos Viljo Muurosella oli merkittävä rooli puiston toteuttamisessa sekä silloisella kaupunginvaltuustolla, joka viime kädessä siunasi hankkeen.

Vuosien saatossa Mikkelipuistoa on kehitetty niillä taloudellisilla resursseilla, jotka sillä on kulloinkin ollut. Kehittämisessä ovat olleet mukana myös omat mallipuutarhansa rakentaneet yritykset.

Alkuvuosina kehittäminen tapahtui pääasiassa hankkeilla ja eri puutarha-alan säätiöiden tuella. Hankkeita hallinnoi Pro Agria Etelä-Savo. Viimeiset 6–7 vuotta kaupungin kanssa solmitulla kumppanuussopimuksella on ollut suuri merkitys. Sopimus on pitänyt sisällään mm. puistoalueen ulkopuolisen ympäristön kunnossapidon.

Kumppanuussopimus on ollut arvoltaan 90 000 euroa vuosittain. Tämän voi konkretisoida siten, että sopimus on pitänyt sisällään 1,5 henkilötyövuotta.

Yhdistys on omalla rahoituksellaan palkannut puutarhurit ja muun henkilöstön sekä hankkinut tarvikkeet. Lisäksi yhdistys on järjestänyt kumppaneiden kanssa lukuisat kuntalaisille maksuttomat tapahtumat. Mikkelipuistosta onkin kehittynyt merkittävä vierailu- ja matkailukohde runsaalla sadallatuhannella vuosittaisella kävijällään Kenkäveron kupeeseen.

Epäonneksi rakentamisvaiheessa oli haasteensa, jotka aiheuttivat lisäkustannuksia ja budjetti ylittyi.

Rahoitus toimintaan on tullut runsaalta sadalta jäsenyritykseltä. Suurin osa liikevaihdosta on siis muodostunut mallipuutarhoille rakentaneiden yritysten jäsenmaksuista ja heidän maksamistaan hoito- ja maaperävuokrista.

Ongelmana toiminnan alusta alkaen on ollut puiston kokonaisvaltaiseen kehittämiseen tarvittava rahoitus sekä toiminnan tilojen puuttuminen. Tähän yhdistys haki vuosia ratkaisua ja päätti lopulta palvelurakennuksen rakentamisesta, vuotta ennen Mikkelin asuntomessuja. Rakentamiseen ja toiminnan keittämiseen haettiin ja saatiin ELY-keskukselta toimintaympäristötukea.

Hankerahoituksesta käytettiin rakennusinvestointiin noin 166 000 euroa. Hankkeen tarkoituksena on ollut tukea jäsenyritysten liiketoiminnan kehittymistä, yritys- ja tuote-esittelyjen sekä asiakastilaisuuksien muodossa. Samalla mahdollistaa tilaa uusille jäsenyrityksille sekä uusille esittelytekniikanmuodoille.

Rakennushankkeen alkaessa perustettiin rakennustoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin puistoyhdistyksen varapuheenjohtaja Perttu Hietanen, Vitreo Oy, joka raportoi hankkeen toteutumisesta kuukausittain yhdistyksen hallitukselle. Palvelurakennus on kokonaisuus, joka palvelee puistossa kävijöitä virkistäytymiseen ravintolassa sekä yrityksiä asiakastarjoiluissa ja tilavarauksilla. Palvelurakennus mahdollistaa yritysten tuotteille myyntipaikan pop up -tyyppisesti.

Rakennuksen rakentamisen aikoihin myös kaupunki tuli talkoisiin mukaan lisärahoituksella, arvoltaan 30 000 euroa vuodessa kolmen vuoden ajan. Myös useat yritykset olivat mukana rakentamassa palvelurakennusta.

Epäonneksi rakentamisvaiheessa oli haasteensa, jotka aiheuttivat lisäkustannuksia ja budjetti ylittyi. Vesivahingon kautta tuli kiire saada palvelurakennus – puurakentamisen kohde – valmiiksi ennen Mikkelin asuntomessujen avajaisia. Vakuutus toki korvasi vahingon, mutta Esedun rakennuslinjan opiskelijoiden koulutusjakson päätyttyä keväällä loppurakentamiseen tarvittiin rakennusliike hankkeen loppuunsaattamiseksi asuntomessujen alkuun.

Puiston liikevaihto puisto ennen palvelurakennuksen valmistumista oli 250 000 – 300 000 euroa. Valmistumisen jälkeen liikevaihto nousi noin miljoonaan euroon. Rakentaminen, ravintolan perustaminen ja muut ympäristön siisteyteen vaikuttavat investoinnit aiheuttivat rahoitusvajeen ja sitä myötä kassakriisin, jota on yritetty paikata mahdollisuuksien mukaan muun muassa jäsenyritysten myötävaikutuksella.

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Vai onko?

Puiston kehittäminen ja palvelurakennuksen rakentaminen oli todella kova ponnistus kaikille osallistujille. Hanke ei vain valitettavasti toteutunut suunnitelmien mukaan, eikä rahoituspuskureita ollut.

Puutarhaa ei ole rakennettu hetkessä, eikä se hetkessä kasva. Menettäminen on paljon nopeampaa. Vanha kiinalainen sanalasku toteaakin, että mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhan hoito, eikä sekään ole niin tärkeää. Vai onko? Toivomme, ja uskomme että löydämme ratkaisun siihen, miten puisto jatkossa voi palvella meitä kaikkia.

Emme muuten tiedä yhtäkään omarahoitteista puistoa, joissa olisi kaikilla vapaa pääsy eikä minkäänlaista ansaintalogiikkaa. Tiedättekö te? Voisimme käydä ottamassa mallia.

Armi Salo-Oksa

Mikkelipuisto ry:n ent. pj., kaupunginhallituksen 2. vpj (kok.), Mikkeli

Kirsi Olkkonen

Mikkelipuisto ry:n ent. toiminnanjohtaja, kaupunginhallituksen 1. vpj (kesk.), Mikkeli