Mielipide: Betoni ei ole kaiken pahan alku rakentamisessa

Olen seuraillut keskustelua eri rakennusmateriaalien vertailusta Urpolan koulun suunnittelun yhteydessä ja julkisten rakennusten sisäilmaongelmien myötä.

Jotenkin on tullut sellainen tunne, että betoni olisi kaiken pahan alku.

Sisäilmaongelmat, homevauriot, kosteusongelmat ja kaiken maailman sieni-itiöt eivät varmasti ole yksin betonin aiheuttamia.

Suurin syy taitaa olla rakennusalalla tavanomainen kiire.

Betoni kuivuu tietyn ajan. Ei sitä pidä pinnoittaa millään ennen kuin betonin suhteellinen kosteus on enintään se, mitä pinnoitemateriaalin toimittaja ilmoittaa.

Ei vaikka olisi kuinka kiire. Eihän tuoretta puutakaan kannata maalata.

Betoni maailman tärkein ja käytetyin rakennusmateriaali. Esimerkiksi betoniset sillat mahdollistavat henkilö- ja tavaraliikenteen järjestämisen tehokkaasti ja mahdollisimman ympäristöystävällisesti.

Betonista rakennetaan myös turvalliset ja pitkäikäiset kodit, joiden energiatehokkuus pienentää niiden hiilijalanjälkeä rakennuksen elinkaaren ajan.

Betonissa käytettävän sementin valmistuksessa syntyviä hiilidioksidipäästöjä ei voi välttää. Suurin osa päästöistä syntyy, kun kalkkikiven kalsiumkarbonaatti kuumennetaan ja sen sisältämä hiilidioksidi vapautuu ilmaan.

Tämä kalsinointi on sementin valmistuksessa välttämätön kemiallinen reaktio.

Valmiin betonin pinnassa tapahtuu kuitenkin vastakkainen reaktio. Tässä niin kutsutussa karbonatisoitumisilmiössä kalkkikivestä polton yhteydessä vapautunut hiilidioksidi pyrkii sitoutumaan takaisin sementtikiveen ja muuttumaan takaisin kalsiumkarbonaatiksi eli kalkkikiveksi.

Betoni on merkittävä hiilinielu. Karbonatisoitumista tapahtuu betonin koko elinkaaren ajan.

Älkää nyt päättäjät sössikö tätä kallista projektia.

Betoni on kestävä ja vähän huoltoa vaativa, mikä säästää huoltokustannuksia.

Betonirakennukset säästävät massiivisina ja tiiviinä energiaa koko elinkaaren ajan. Massiivisen rungon ansiosta lämmitysenergiaa säästyy 5-15 prosenttia ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 prosenttia kevyisiin rakennuksiin verrattuna.

Betoni on helposti kierrätettävää, yli 80 prosenttia betonista menee uusiokäyttöön.

Betonin pääraaka-aineet sementti, vesi ja kiviaines saadaan Suomen maaperästä. Kiviaines on yleensä paikallista, eikä vaadi pitkiä kuljetusmatkoja.

Betonista voi tehdä monenlaisia, varmasti terveitä ja turvallisia rakennuksia.

Tehdään Urpolan koulu puusta tai betonista, se pitää tehdä kunnolla ja riittävän väljällä aikataululla.

Seuraavaksi valitaan joskus urakoitsijat. Urakoisija tilaa materiaalit, kun suunnittelijat ovat suunnitelleet. Rakentamisen ja materiaalien toimittamisen aikataulu kiristyy koko ajan.

Tällä toiminnalla ei varmasti saada tervettä rakennusta, tehdään se puusta tai betonista.

Olen työskennellyt betoniteollisuudessa yli 40 vuotta. Olen varma, että Mikkelistä löytyy osaamista ja tietotaitoa hyvästä rakentamistavasta, jos sille annetaan mahdollisuus.

Kaikki haluavat uudesta koulusta terveellisen, turvallisen, toimivan ja ympäristöön sopivan rakennuksen.

Älkää nyt päättäjät sössikö tätä kallista projektia.

Pekka Tuhkanen

Mikkeli