Lukijalta: Talouden johtaminen vaatii kaikilta yhteistä näkemystä

Länsi-Savossa on riittänyt viime aikoina juttuja alueemme julkisesta taloudesta. 1.3. kerrottiin Essoten pitkäksi menneestä budjetista, ja Mikkelin kaupungin taloutta on tasapainotettu ainakin lehden palstoilla jo pidemmän tovin.

Kuvaavaa on Essoten johtavien toimijoiden kirjoitus (L-S 3.3.), jossa todetaan, että jäsenkunnat asettivat Essotelle viime vuoden osalta 0,5 prosentin kululeikkaustavoitteen, kun sen sijaan toteutumaksi näyttäisi tulevan 3,9 prosentin kustannuskasvu.

Näin vielä tilanteessa, jossa alueen asukkaiden lukumäärä väheni yli prosentilla.

On vaikeaa johtaa julkista taloutta menestyksellisesti, jos edes tilannekuvasta ja tavoitteista ei löydy yhteistä näkemystä. Essote ei valitettavasti ole yksin.

Samanlaista keskustelua käydään myös Etelä-Karjalassa. Siksikin sote-uudistus tarvitaan.

Mikään rahan kanssa tekemisissä oleva organisaatio ei voi katsoa vain euroja. Sen pitää katsoa myös sitä, mitä rahalla saadaan.

Talousjohtamisessakaan ei kaikkia ratkaisuja voi tehdä vain poliitikkojen pöydällä. Isoin työ tehdään siellä, missä rekrytoidaan, ohjataan työtä, laaditaan kaavoja, tehdään hankintoja tai hyväksytään ostolaskuja.

Olennaista on, miten tätä työtä tehdään ja johdetaan.

Jokaisella pitäisi olla takaraivossaan Ruotsin entisen sosiaaliministeri Gustav Möllerin (sd.) oppi: ”Jokainen huonosti käytetty verokruunu on varastamista kansalta”.

Matias Hilden
ministerin erityisavustaja, kunnanjohtaja, eduskuntavaaliehdokas (kesk.)
Puumala