Mielipide: Ei ajeta nuoria vastakkain

Vastakkainasettelun aika on ohi, julisti tasavallan presidentti Sauli Niinistö vaalikampanjassaan.

Valitettavasti se ei ole ohi Mikkelissä. Vastakkainasettelua luodaan tällä hetkellä käsittämättömällä tavalla nuortemme välille.

Kaupunki on päättänyt, että lukiokoulutuksesta on tultava säästöjä.

Lukiolaiset ovat jo säästötalkoisiin osallistuneet.

Säästöt on tultava Ristiinan toimipisteen lakkauttamisella tai karsimalla kurssitarjotinta keskustan toimipisteessä. Muita vaihtoehtoja ei ole selvitetty eikä esitetty.

Tämän kaupunki on ilmoittanut myös nuorille. Esimerkiksi Ristiinan lukiolaisille teetetyssä lapsivaikutusten arvioinnissa keskustan ja Ristiinan nuoret laitettiin vastakkain lähes jokaisessa kysymyksessä.

Sanoma oli: jos haluat säilyttää oman toimipisteesi, keskustan lukiolaiset kärsivät.

Nuoret kertoivat kaupungin edustajille kuulemistilaisuudessa 10.10. kokevansa, että heitä syyllistetään vahvasti opiskelupaikkansa puolustamisesta ja vastuutetaan keskustan kurssitarjonnan säilymisestä.

Tätä ei kuultu, vaan matkan varrella pökköä on lisätty pesään. Muun muassa kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Taina Harmoinen laittoi alueet vahvasti vastakkain (L-S 17.10.) sen jälkeen, kun lautakunta äänesti Ristiinan lukion lakkautusta vastaan äänin 8—2.

Myös keskustan toimipisteen henkilökunta on huolestunut siitä, ettei säästötavoite vain kaadu keskustan niskaan (L-S 9.11.). Tällainen kaupungin luoma ”hajota ja hallitse”-menetelmä on poliittisesta historiasta tuttu, mutta hyvin kyseenalainen.

Mikkelissä siinä on kuitenkin onnistuttu ja saatu keskusta ja Ristiina vastakkain. Kenen etu se on?

Ei ainakaan nuorten. Nuoret on ajettu poteroihin, joissa heidän ei pitäisi olla. Miksi kaupunki lyö näin vahvasti kiilaa eri kaupunginosien väliin?

Mitä tapahtui yhteiselle Mikkelille, jota kuntaliitosten jälkeen piti yhdessä rakentaa?

Mikkelin säästöihin on osallistuttava kaikkien. Lukiolaiset ovat jo talkoisiin osallistuneet. Säästöjä on tehty muun muassa pienentämällä kurssitarjontaa sekä keskustassa että Ristiinassa.

Lukioilla on ollut yhteinen hallinto käytännössä 1.8.2019 alkaen. Tehdyt leikkaukset kursseista ja hallinnosta, yhteensä yli 200 000 euroa, näkyvät tilinpäätöksessä vasta vuonna 2020, mutta ovat jo arkea.

Nyt säästöjä pitäisi tehdä vielä 250 000 euron edestä. Lukiokoulutus on Mikkelin kaupungille edullista. Valtionosuuksien jälkeen se maksaa kaupungille noin 750 000 – 800 000 euroa vuodessa.

Uusi säästötavoite on siis lähes 30 prosenttia koko kustannuksista. Mistä muusta asiasta kaupunki on leikkaamassa yhtä suurta osuutta?

Uusi opetussuunnitelma painottaa yksilöllistä ohjausta ja opiskelijoiden hyvinvointia. Yhden yksikön mallissa sisäänpääsykeskiarvo sekä ryhmäkoot kasvaisivat entisestään. Ulkopuolelle ja häviäjiksi jäisivät juuri ne, jotka tukea ja mahdollisuutta opiskeluun eniten tarvitsisivat. Ristiinan toimipiste on tarjonnut tämän mahdollisuuden kaikille mikkeliläisnuorille.

Ristiinan lukion lakkautuksesta eivät kärsisi vain lukiolaiset. Lukion seitsemästä luokasta neljä on yläkoulun jatkuvassa käytössä päivittäin. Myös kaikki erikoisluokat ovat lukion tiloissa. Luokkia käyttää myös alakoulu.

Jos lukiotilat ja erikoisluokat poistuvat, missä yläkoululaiset opiskelevat? Tähän on kysytty vastausta sivistysjohtaja Virpi Siekkiseltä ja kasvatus- ja opetusjohtaja Seija Manniselta. Vastausta ei ole saatu.

Vähintä, mitä lukion lakkautuksen puolestapuhujat voisivat nyt tehdä, olisi vierailu Ristiinan yhtenäiskouluun.

Puhutaan seinistä, joista säästetään. Seinien sisällä opiskelee lapsia ja nuoria, joita lakkautus koskettaisi. Voisivatko päättäjät kohdata mikkeliläiset lapset ja nuoret silmästä silmään ja tehdä sen jälkeen päätöksensä?

Ei säästetä enempää lapsista ja nuorista, tulevaisuuden päättäjistämme.

Ari Hämäläinen

Ristiinan aluejohtokunnan puheenjohtaja

Mikko Siitonen

Mikkelin kaupunginvaltuutettu (vihr.), Ristiinan yhtenäiskoulun neuvottelukunnan puheenjohtaja

Petri Tikkanen

Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.)

Jaana Vartiainen

Ristiinan päiväkodin johtaja, Mikkelin kaupunginvaltuutettu (sd.), Ristiinan aluejohtokunnan jäsen

Lotta Tuominen

Etelä-Savon maakunnallisen nuorisovaltuuston jäsen

Oona Tuominen

Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen oppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja

Aino Halinen

Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen oppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtaja

Roosa Laakko

Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen oppilaskunnan hallituksen jäsen

Niko Kalinainen

Mikkelin lukion Ristiinan toimipisteen oppilaskunnan hallituksen jäsen

Sanna Pyy

Ristiinan yhtenäiskoulun ja lukion vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja

Tarja Pönniö-Kanerva

Ristiinan aluejohtokunnan jäsen

Heidi Särkkä

kasvatus- ja opetuslautakunnan varajäsen (kok.), Ristiinan aluejohtokunnan varajäsen

Anne Heino

Ristiinan yhtenäiskoulun neuvottelukunnan varajäsen

Minna Urpilainen

Luetuimmat