Lukijalta: Eteläsavolaista eläkerealismia

Eläketurvakeskuksen viestinnän asiantuntija Kimmo Kontio ja Jiitee Hartikainen halusivat (L-S 13.10. ja 15.10.) oikaista allekirjoittaneen arvioita siitä, miten eläkeläiset voisivat osallistua alueen talouselämän ja yritystoiminnan kehittämiseen.

Yllättävää on, että maakunnan väestöstä sai viime vuonna eläkettä 55 254 henkilöä.

Oma arvioni oli noin 40 000 yli 65-vuotiasta. Yrittäjät arvioivat yli 65-vuotiaita olevan noin 29 prosenttia, Kontio ilmoittaa prosenttiluvuksi 42,6.
Hyvä, että kaikilla asiasta kiinnostuneilla on entistä realistisempi kuva väestön ikärakenteesta.

Kontion selvityksessä kiinnittää huomiota erityisesti se, että täällä keskieläke on 1 485 euroa kuukaudessa, kun valtakunnan keskiarvo on 1 656 euroa/kk.

Suuresta eläkeläismäärästä ja muuta maata alhaisemmasta eläketulosta johtuen on taitetun työeläkeindeksin vaikutus täällä hyvin keskeinen.

Kontio ei halunnut tuoda esille, kuinka vaatimatonta eläketulojen kehitys on ollut palkkatuloihin nähden vuosina 1995—2018.

Tilastokeskuksen ja ETK:n lukujen mukaan palkat ovat taitetun indeksin aikana nousseet 93,7 prosenttia ja eläkkeet 47,7 prosenttia, eli palkat lähes puolta nopeammin kuin eläkkeet. Työeläkerahastot ovat paisuneet noin 40 miljardista hieman yli 202 miljardiin euroon.

Maksetut eläkkeet ovat kasvaneet noin 13 miljardista noin 27 miljardiin euroon vuodessa.

Hartikainen on oikeassa siinä, että eläkkeet rahoitetaan nyt työssä käyvien eläkemaksuilla, samoin kuin me nykyiset eläkeläiset töissä ollessamme.

Huolestuttavaksi asian tekee se, että nykyiset ja tulevat eläkeläiset joutuvat taitetun indeksin johdosta tinkimään eläkkeistään, joita ei makseta sovitulla tavalla.

Palkat ovat seuranneet elinkustannusten ja hintojen kehitystä, mutta eläkeläisten ostovoima alkaa heiketä ensimmäisestä eläkevuodesta alkaen. Hinnat ja palkat jatkavat nousuaan eläkeläisten kiristäessä vyötään.

Pienenevien eläketulojen kanssa kamppailevien eteläsavolaisten on entistä vaikeampi ymmärtää, että eläkerahastot kasvoivat vuonna 2017 12,1 miljardilla, josta eläkeläiset eivät hyötyneet mitenkään.

Hartikaisen mainitsemat eläkelupaukset eivät ole näköpiirissä ja eläkerahastojen kiihtyvä syöminen on ristiriidassa käytännön kanssa.

Onko Eläketurvakeskuksen nimi harhaan johtava, kun liian monen eläkeläisen on pakko hakea toimeentulotukea välttämättömien maksujen hoitoon? Onko eläkerahastojen kasvattaminen toimeentuloturvaa tärkeämpää?

Pekka Auvinen
metsäveteraani
Mikkeli