Pääkirjoitus: Nuoret haastavat perinteisen politiikan

Nyt kannattaa istua alas ja ottaa tukeva ote käsinojista: tutkimustiedon mukaan vuosikymmeniä toisteltu ajatus poliittisesti passiivisista nuorista ei pidä enää paikkaansa. Suomalaiset nuoret ovat kiinnostuneita politiikasta, huolissaan maailman tilasta ja luottavat demokratiaan aikuisia enemmän.

Asiasta kirjoittaa Helsingin yliopiston tutkija Markku Harrinvirta Politiikasta-lehden artikkelissaan. Hänen analyysinsä pohjana on keväällä julkaistu Nuorisobarometri 2018.

Myös Sanomalehtien liiton teettämä tutkimus tukee tuloksia. Alkuvuonna julkistetun tutkimuksen mukaan yläkoululaiset haluaisivat vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin nykyistä enemmän, mutta samalla valtaosa heistä kokee vaikutusmahdollisuutensa olemattomiksi.

Nyt onkin aika kysyä, onko poliittista keskustelua hallitseva väestönosa aidosti valmis ottamaan nuoret mukaan. Viime keväänä koululaiset menivät ilmastolakkoon kampanjassa, jonka käynnisti ruotsalainen 16-vuotias Greta Thunberg. Thunberg on nostettu kansainvälisesti jalustalle, mutta samaan aikaan vanhempi väestö selvästi vasta totuttelee poliittisen kulttuurin muuttumiseen laajemmin.

Usein kuulee kommentteja siitä, että esimerkiksi pride-viikkoon tai mihin tahansa kampanjaan osallistuminen on liian pinnallista, jos se tapahtuu profiilikuvaa muuttamalla sosiaalisessa mediassa. Monille nuorille tällainen some-osallistuminen on usein hyvin luontaista.

Keskustelu poliittisen osallistumisen pinnallisuudesta ja lyhytjännitteisyydestä on ihan perusteltua. Toisaalta voi kysyä, mitä on suomalainen perinteinen vanhemman väestönosan poliittinen osallistuminen. Jos lopputulema on se, että opitaan puoluekanta vanhemmilta ja äänestetään huterin tiedoin vaaleissa, kulttuurin muutos ei ole kovin huono asia.