Pääkirjoitus: Hallitusneuvotteluista syntynyt kohu saattoi vauhdittaa lobbarirekisterin syntymistä

Viestintätoimistoja ja etujärjestöjä edustavien lobbarien suuri määrä hallitusneuvotteluissa on herättänyt huomiota. Kokoomuksen ja perussuomalaisten nostattamassa kohussa on mukana happamuutta hallitusneuvottelujen ulkopuolelle jäämisestä, mutta asiaa kannattaa selvittää ja etsiä yhteisiä pelisääntöjä.

Ammattilobbarien osallistumisessa hallitusneuvotteluihin puolueidensa edustajina ei ole mitään lainvastaista, mutta ei se oikein hyvältäkään näytä. Jos päivätyönään ajaa asiakkaansa ja työnantajansa etuja yhteiskunnassa, niin voiko toisaalla toimia täysillä oman –asiakkaan näkemyksestä ehkä poikkeavan – vakaumuksensa puolesta? Uskottavuusongelmaa voi tulla kumpaankin suuntaan.

Lobbareilla on oikeus osallistua poliittiseen toimintaan siinä missä muillakin. Heillä on ammattinsa takia myös paljon tietoa ja osaamista neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. On vain järkevää, että puolueet hyödyntävät jäsentensä asiantuntemusta.

Säätytalon neuvotteluista esiin noussut kohu on lisäjuonne keskustelua, jota lobbareiden asemasta on muutenkin käyty viime vuosina. Keskustelu saattoi vauhdittaa hallitusneuvotteluihin osallistuvien puoluejohtajien sopimusta lobbarirekisterin kirjaamisesta hallitusohjelmaan.

Jotta epäilyksiä sidonnaisuuksista ei syntyisi, olisi hallitusneuvottelujen läpinäkyvyyttä tältä osin lisättävä. Muiden neuvottelijoiden on ainakin hyvä tietää, keitä lobbareihin asiakaskuntaan kuuluu ja ketä he edustavat. Se tervehdyttäisi ilmapiiriä, vaikkei mitään syytä epäillä vaikuttimia tässä mielessä olisikaan.

Hallitusohjelmassa pitäisi kuitenkin näkyä enemmän äänestäjien kuin taustavaikuttajien tahto. Puolueet lopulta päättävät, ketä kuuntelevat.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi