Pääkirjoitus: Komissaariehdokas Jutta Urpilainen korosti kehitysavun olevan vain osa maahanmuuttopolitiikkaa

EU:n kansainvälisten kumppanuuksien komissaariksi ehdolla oleva Jutta Urpilainen (sd.) oli tiistaina Euroopan parlamentin kehitysvaliokunnan kuultavana. Arvio Urpilaisen onnistumisesta kerrotaan vasta lokakuun puolivälissä, mutta ennakkotietojen mukaan hän läpäisi testin.

Kuulemisessa ei ole kyse pelkästä muodollisuudesta, sillä parlamentin oikeusvaliokunta päätyi torjumaan Romanian ja Unkarin komissaariehdokkaat jo ennen kuulemistilaisuutta. Vastaavaa ei ole ennen tapahtunut.

Valiokunnassa Urpilaiselle esitetyt kysymykset kertovat siitä, millaista kehitysyhteistyö- tai Afrikka-politiikkaa unionilta ja tulevalta komissaarilta odotetaan. Keskustelun perusteella europarlamentaarikoilla on halua sitoa kehitysyhteistyö maahanmuuton hillitsemiseen ja muun muassa ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Urpilainen torjui avun ehdollisuuden ja totesi, että EU:n pitää jatkaa yhteistyötä myös muiden kuin maahanmuuton lähtömaiden kanssa.

Urpilaisen vastaus heijastelee perinteisiä eurooppalaisia arvoja. Kehitysyhteistyö parhaimmillaan hyödyttää molempia osapuolia, mutta sen lähtökohtana ei voi olla Euroopan hetkellisten ongelmien torjuminen vaan auttaminen. Varojen ohjaaminen rajavalvontaan viittaa enemmän Euroopan kuin Afrikan ongelmien hoitamiseen.

Jutta Urpilaisen tehtävä komissaarina on laatia unionille Afrikka-strategia. Salkun painoarvoa on Suomessa väheksytty, mutta tehtävä on tärkeä. Järkevällä politiikalla EU voi saada aikaan ratkaisuja, jotka auttavat Afrikan maita edistymään taloudellisesti ja sosiaalisesti. Eurooppaa askarruttavat muuttopaine ja väestönkasvukin voivat vähentyä.

Markku Kumpunen
markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Luetuimmat