Pääkirjoitus: Heikot eväät pakkoavioliitolle — Myös uusi sote-uudistus syntymässä maakuntapohjaisesti

Pääministerikandidaatti Antti Rinne (sd.) vahvisti, että tuleva sote-uudistus rakennetaan nykyisten maakuntien pohjalle.

Kovin tarkkoja määrittelyjä ei vielä ole, mutta päävastuun palveluiden järjestämisestä ja tuottamisesta kantaisi julkinen sektori. Juha Sipilän (kesk.) kauden ”valinnanvapaudesta” eli voimakkaasta yksityisestä tuotannosta on luovuttu.

Edellinen uudistusyritelmä sisälsi soten lisäksi paljon muitakin maakunnille siirtyviä tehtäviä. Tämän pohtiminen jää nyt parlamentaariseen valmisteluun, mutta vähintään palo- ja pelastustoimi on siirtymässä maakunnalle.

Etelä-Savon kannalta uusi malli olisi peruutus lähtöruutuun. Viime vaalikaudella uudistuksen valmistelu eteni maakuntapohjalta hyvin, lukuun ottamatta sotea, jossa sukset menivät ristiin ihan kunnolla. Riitely keskussairaaloiden työnjaosta päättyi ovien paukkeeseen. Itäisen maakunnan Sosteri päätti lähteä etsimään yritystä, jolle saisi ulkoistettua toiminnot. Mikkelin seudun Essote on löytänyt nopeasti uuden kumppanin Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Mitään erityisen raikasta maakuntahenkeä tuskin nytkään haistellaan.

Jos hallitus oikeasti syntyy ja soten valmistelu kerrotulla pohjalla etenee, maakunnan kunnat joutuvat taas ottamaan kantaa nykyisenkaltaisen Etelä-Savon tulevaisuuteen. Viimeksi samassa tilanteessa maakunnan kaupungeista vain Mikkeli liputti Etelä-Savoon päin.

Mitään erityisen raikasta maakuntahenkeä tuskin nytkään haistellaan. Näin voi päätellä vaikkapa Savonlinnan tuoreen kaupunginhallituksen puheenjohtajan Kirsi Torikan (kesk.) puheista Itä-Savossa (IS 22.5.). Torikka kyseenalaisti voimakkaasti koko maakunnan merkityksen ja näki Mikkelin seudun siinä vain hakevan palveluilleen maksajaa.

Pakkoavioliitto voi jossain tapauksissa olla onnellinen. Tässä tapauksessa kovin hyviä edellytyksiä ei ole näköpiirissä, vaikka järjellä ajatellen toisin voisi luulla.

Sote-malleissa karttapohjat vievät usein huomion. Etelä-Savon kuntien kannalta vielä olennaisempi kysymys taitaa silti olla mallin rahoitus. Siihen tarvittaisiin jopa maakuntaa leveämpiä hartioita.