Pääkirjoitus: Väkivalta ei kuulu kouluun

”Sanotaan se nyt suoraan: isommilta oppilailta saattaa tulla turpiin, oppilaat saattavat potkaista, pikkulapset purevat ja raapivat.”

Näin kiteytti opetusmaailman kuulumisia Mikkelissä maanantaina vieraillut Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen. Viesti oli vakava: väkivalta kouluissa on lisääntynyt.

Kehitys on huomattu Mikkelin seudullakin. Keväällä eräs rehtori kertoi Länsi-Savossa, että väkivaltaiset tilanteet ja niiden uhka ovat Mikkelin alueen kouluissa arkipäivää. Hieman yllättävästi tämä näkyy erityisesti alakouluissa.

Ilmiö ei kosketa pelkästään opettajia ja oireilevia lapsia, vaan koko luokkaa ja kaikkia lapsia. Kun opettajan huomio ja voimavarat menevät ongelmatapaukseen, mutta jäävät vähemmälle.

Lasten käytöksen syitä pitää tietenkin etsiä kotioloista ja taustoita. Jos kotona ei ole turvallista olla, pahoinvointi näkyy koulussa. Mikä pahinta, kunnolliseen hoitoon pääsy ei ole helppoa edes vakavasti sairaille, rankasti oireleville lapsille.

Ongelman juurisyyt ovat syvällä yhteiskunnassa. Syrjäytyminen ja elämänhallinnan vaikeudet tuntuvat lisääntyvän. Usein ne siirtyvät sukupolvelta toiselle, mikä vain syventää ongelmia, kun toimivat turvaverkot puuttuvat.

Kouluissa päästään usein puuttumaan vain oireisiin. Oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssit ovat keinoja, joilla tilannetta voidaan helpottaa. Mikkelissä yhtenä lisävaikeutena on ollut lastenpsykiatrian krooninen henkilökuntavaje.

Tutkimukset kertovat, että lasten ongelmiin voidaan tehokkaimmin vaikuttaa hyvin varhaisessa vaiheessa. Siinä mielessä pieni ilonaihe on subjektiivisen päivähoito-oikeuden palautus Mikkelissä.

Akuutteja koulujen ongelmia tämä ei ratkaise, mutta varmasti osaltaan vaikuttaa tulevien koululaisten tilanteeseen. Muutoinkin varhainen apu on viisautta sekä inhimillisesti että taloudellisesti

Luetuimmat

Uusimmat uutiset