Pääkirjoitus: EU-rahoillemme löytyisi ottajia — Aluekehitystuki ei vastaa tarkoitustaan, jos se jaetaan tasan kaikille

Uutta rahoituskautta odotellessa Suomen maakunnat ovat yltyneet huutoäänestykseen siitä, kenelle EU:n rakennetuet kuuluvat.—

Etelä- ja Länsi-Suomen maakunnat aktivoituivat jo juhannuksen alla vaatimaan Itä- ja Pohjois-Suomen tuista osaa itselleen. Viimeksi tällä viikolla Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen vaati samaa Ylen haastattelussa. Perusteena on muun muassa, että Etelä- ja Länsi-Suomessa rahoilla saataisiin muka parempia tuloksia.

Yhtenä argumenttina on, että Itä- ja Pohjois-Suomi on kirinyt muuta maata kiinni. Perustelu on erikoinen. Juuri tämähän EU:n koheesiopolitiikan ja tukien tavoite on. Ja kirittävää kyllä riittää edelleen. Aluetalouden ja väestökehityksen mittareilla Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnilla menee yhä muuta maata selvästi huonommin.

Se toki on totta, että tukialueiden jakaminen karkeasti itään ja pohjoiseen sekä toisaalta etelään ja länteen voi olla yksittäisen maakunnan tai kunnan kohdalla epäreilu. Isossa kuvassa nykymalli kuitenkin on perusteltu.

Sekin kannattaa muistaa, että aluepolitiikkaa tehdään ja rahoja jaetaan monessa muussakin paikassa. Jos Itä- ja Pohjois-Suomi saavatkin EU-rahoista muita isomman potin, vaikkapa teknologiatuissa tai valtion työpaikkojen sijoittumisessa tilanne on aivan toinen. Kyllä Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi ottavat osansa.

Etelä-Savossa EU-rahoituksella on saatu paljon hyvää aikaan. Esimerkiksi Saimaan matkailua on kehitetty ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on laajentanut sillä tutkimustoimintaansa Mikkelissä ja Savonlinnassa.

EU:n uusi rakennerahoituskausi alkaa vuonna 2021. Elinkeinoministeri Katri Kulmunin (kesk.) johtamalta työryhmältä odotetaan rahanjakopäätöstä vielä syksyn aikana. Päätöksessä mitataan Antti Rinteen (sd.) hallituksen aluepoliittista linjaa.

Etelä-Savo ja koko itäinen Suomi tarvitsevat rahansa.