Pääkirjoitus: Korkeakoulujen voimat yhteen — Paikallisten uhkien sijaan voisi miettiä myös yhteisiä mahdollisuuksia

Kaakon korkeakoulukentän uudistaminen pulpahti taas pintaan. Xamkin hallituksen puheenjohtaja, mikkeliläinen Jyrki Koivikko (kok.) esitti kirjoituksessaan (LS 1. 10.) Xamkin ja muiden alueella toimivien korkeakoulujen yhteistyön lisäämistä.

Kirjoitus oli vähän kryptinen, mutta huomion vei maininta Xamkin ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston Lutin suhteen tiivistämisestä. Mistään rakenteellisesta järjestelystä Koivikko ei puhunut. Silti kyse oli pohjimmiltaan juuri tästä — joko puolesta tai vastaan.

Kaakon kolmen ammattikorkeakoulun ja Lutin yhdistymisestä on puhuttu toistakymmentä vuotta. Valmista ei ole tullut, paitsi siltä osin, että Kymenlaakson ja Mikkelin amk:t yhdistyivät Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkiksi.

Xamk on vahva tutkimuksessa. Työpaikkojen ja yritystoiminnan luomisessa se ei kuitenkaan ole ollut erityinen menestys. Lut taas on yliopistoksi pieni, mutta vahvoilla aloillaan maailmanluokkaa. Mikkelissä Lut toimii noin 80 hengen yksiköllä.

Tuore väestötilasto ravistelee muutokseen koko Kaakkois-Suomea. Vahvistuva alueellinen korkeakoulu on yksi harvoista, konkreettisista kasvun lähteistä, joita meillä on tarjolla.

Mikkelin kannalta yliopistokaupungin status sekä vahvistuva koulutus ja tutkimus olisivat merkittävä mahdollisuus.

Xamkin ja Lutin fuusion suurin este on Xamkin neljän omistajakaupungin pelko oman asemansa ja vaikutusvaltansa puolesta. Viime kädessä kyse on esimerkiksi siitä, säilyykö Savonlinnassa tai Kotkassa ammattikorkeakouluopetus. Tämäkin huoli on syytä ymmärtää ja hyväksyä, jos eteenpäin halutaan päästä.

Xamkia perustettaessa rakenteet betonoitiin tarkoituksella näin tiukoiksi, jotta kukaan osapuoli ei voisi suunnitella muutoksia tai irtiottoja ilman, että muut ne hyväksyvät.

Koivikon avaus on saanut tuoreeltaan ristiriitaisen vastaanoton. Lutin hallituksen puheenjohtaja Tuomo Rönkkö piti huonona, että aloite esitettiin julkisesti ja kertoi, ettei ole valmis neuvottelemaan Koivikon kanssa.

Miesten tunnetusti huonojen välien ei pitäisi antaa vaikuttaa asioiden hoitoon. Siinä Rönkkö toki on oikeassa, että neuvottelut pitäisi käydä omistajien kanssa — jos oikeaa edistystä halutaan.

Mikkelin valtuuston puheenjohtaja Seija Kuikka (kesk.) esittikin jo Twitterissä, että kaupungit pitäisi kutsua koolle. Tätä on helppo kannattaa. Korkeakoulufuusion mahdollisuudet ovat niin isot, että yrittää pitää.

Omistajat lopulta päättävät, painavatko paikalliset uhat enemmän kuin yhteiset mahdollisuudet.

Luetuimmat