Pääkirjoitus: Marskin vaunun sotkeminen oli järjetön tihutyö – Pitäisikö vaunun paikka miettiä uusiksi?

Marsalkka Mannerheimin salonkivaunun töhriminen rautatieasemalla suututti ja teki surulliseksi. On vaikea ymmärtää, mikä voima saa ihmisen käyttämään aikaa, vaivaa ja luovuutta tällaiseen suunniteltuun tuhotyöhön.

Vandalismi toi mieleen Ristiinassa Astuvansalmen kalliomaalausten viereen viime vuonna tehdyt töherrykset. Kummassakin kohteessa vaarana on, että tuhotaan sellaista vanhaa ja arvokasta, jota ei millään voida korvata.

Poliisi tutkii keskiviikon ja torstain välisenä yönä tapahtunutta töhrimistä nimikkeellä törkeä vahingonteko. Tässä vaiheessa motiiveja pitää vasta arvella, mutta mistään suoranaisesta poliittisesta sotkusta tuskin on kyse.

Jos kyseessä oli provokaatio, siinä tekijä toki onnistui. Mannerheim ja sotien muisto ovat Suomessa ja erityisesti Mikkelissä monelle arvokkaita asioita.

Tuhojen laajuus selviää lopullisesti vasta myöhemmin. Tämän hetken tiedon mukaan panelointi korjataan ensin paikkamaalauksella. Isompi remontti on edessä, kun vaunu muutenkin pitää kunnostaa.

Salonkivaunu on Suomessa ainutlaatuinen historiallinen muisto raskaista sotavuosista. Ylipäällikkö matkusti vaunussa kymmeniätuhansia kilometrejä ja yöpyi siinä matkoillaan.

Marsalkan vaunu muistuttaa Suomen vaiheista hyvässä ja pahassa. Adolf Hitlerin vierailu Suomessa ja salonkivaunussa 1942 ei jälkikäteen näytä erityisen kunniakkaalta hetkeltä. Sellaisiakin historiaamme kuuluu. Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta historiansa on hyvä tuntea.

Mikkelissä sodan muistamiseen on erityiset syynsä. Nyt 75 vuotta sotien päättymisen jälkeen kaupunkiin rakennetaan uutta sotahistoriakeskusta, joka tuo muistamiseen uuden tason.

Jo ennen töhrimistä salonkivaunu oli päässyt silmin nähden huonoon kuntoon. Vuosikymmenien värjöttely ulkosalla auringon, sateen, lumen ja tuulen armoilla on jättänyt jälkensä. Kun vaunu lähivuosina perusteellisemmin huolletaan, on edessä myös sijoituspaikan pohtiminen ja vaunun kunnollinen suojaaminen.

Olisiko vaunun oikea paikka lopulta jossain Päämajamuseon ja uuden Muistin yhteydessä?