Pääkirjoitus: Ei kannata laittaa hyvää rahaa huonon perään — Huutokosken-rata ei ole tärkeysjärjestyksessä lähelläkään kärkeä

Etelä-Savossa pitää lähtökohtaisesti iloita jokaisesta eurosta, joka maan hallitukselta tänne heruu. Pääministeri Antti Rinteen (sd.) lupauksiin — toki hieman epämääräisiin — Savonlinnan rautatiesillan rakentamisesta pitäisi siis suhtautua myönteisesti.

”Eiköhän toi vajaa 15 miljoonaa euroa jostain löydetä, että saadaan Laitaatsalmen silta laitettua”, Rinne lausui keskiviikkona Savonlinnan torilla Itä-Savon haastattelussa.

Kysyä silti sopii, liekö tämä tosiaan maakunnan, valtion tai kenenkään kannalta järkevää rahankäyttöä.

Silta toki palauttaisi ratayhteyden Savonlinnasta Pieksämäen suuntaan Huutokoskelle. Mutta jos löysiä miljoonia tosiaan jostain löytyy, tarpeellisempia, kiireellisempiä ja järkevämpiä kohteita on jonoksi asti sekä rataverkolla että maanteiltä ja maakunnan jokaisessa kunnassa.

Liikenne Huutokosken-radalla hiipui vuosikymmeniä sitten. Lahonnut rata pantiin Vanhasen hallituksen aikana kuntoon yli 40 miljoonalla eurolla. Silloin tätä perusteltiin teollisuuden tarpeilla ja kasvavilla liikennemäärillä.

Mitään liikenteen kasvua ei nähty. Kalliilla rempattu rata jäi käytännössä tyhjän pantiksi ja surkean aluepolitiikan monumentiksi. Rekat ja muut ratayhteydet olivat VR:lle ja yrityksille järkevämpiä kuin diesel-vetureilla ajettava Huutokosken-rata.

Laitaatsalmen vanha ratasilta purettiin vuosi sitten osana Saimaan syväväylän siirtoa. Juuri vähäinen liikennöinti oli peruste, ettei tilalle rakennettu kerralla uutta siltaa maantiesillan viereen.

Uusi silta ei vielä tuo Huutokosken-radalle rahtia eikä henkilöliikennettä. Pitäisi olla tarvetta, hintakilpailukykyä ja taitava markkinoija. Sähköistäminen helpottaisi, mutta siihen tarvittaisiin vielä kymmeniä miljoonia euroja lisää.

Sijoitusammattilaisilla on sanonta, ettei huonon rahaan perään pidä laittaa hyvää. Rataan jo haaskattuja kymmeniä miljoonia ei tässäkään pidä käyttää perusteena uudelle haaskaukselle.