Pääkirjoitus: Kuntalainen tarvitsee tietoa – Vaikeista asioista kertominen lisää luottamusta

Kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Näin lukee kuntalaissa. Käytännössä pykälää sovelletaan eri kunnissa hyvin vaihtelevasti. Jossain homma jää neljän vuoden välein järjestettäviin vaaleihin. Jossain pykälään suhtaudutaan vakavasti.

Tärkeä edellytys osallistumiselle on tieto. Jos kuntalainen ei tiedä, mitä kunnassa tapahtuu, paha hänen on vaikuttaa. Kuntalaki velvoittaa kuntia kertomaan asioistaan. Myös tämän pykälän soveltaminen vaihtelee kunnissa valtavasti.

Tällä vuosituhannella kuntien — etenkin isompien kaupunkien — viestintä on parantunut ja ammattimaistunut. Päätöksistä ja asioiden valmistelusta kerrotaan systemaattisesti. Esimerkiksi toimielinten esityslistat ja pöytäkirjat löytyvät heti tuoreeltaan netistä.

Some-aikana oikeat ja väärät tiedot liikkuvat ajatuksen nopeudella.

Osa ammattimaistumista on kuntabrändien kehittely ja mielikuvien vaaliminen. Aika moni viranhaltija näyttää sisäistäneen positiivisten viestien tärkeyden. Inhimillistä on, että kunnan kannalta ikävistä asioista kertomista taas pyritään joskus välttelemään.

Kuntalaisten kannalta juuri ne vaikeat asiat ovat silti niitä, joista tietoa tarvitaan ja luottamus mitataan.

Some-aikana oikeat ja väärät tiedot liikkuvat ajatuksen nopeudella. Myös julkisella puolella moni taho on uuteen todellisuuteen havahtunut, vaikka virka-ajat ja tarkkarajaiset toimenkuvat eivät tässä maailmassa oikein toimikaan.

Mikkelin kaupunki perusti viime viikolla nettiin sivuston, johon se kokoaa koulujen sisäilmaongelmia koskevia tietoja. Muutenkin kaupunki on päättänyt lisätä avoimuutta sisäilmaongelmista kertomisessa. Tämä on askel oikeaan suuntaan.