Pääkirjoitus: EU keskittyi kinastelemaan rahasta

Euroopan unionin huippukokous sai elpymispaketin ja seitsemän vuoden budjetin kasaan monipäiväisen kinastelun jälkeen. Riitaisasta prosessista jäi varmasti jälkiä, jotka eivät jatkossa voi olla vaikuttamatta unionin toimintaan.

Eurosummista kiisteltäessä muut tavoitteet jäivät jalkoihin. Ainakaan tällä istumalla niiden realisoitumisesta ei voi sanoa mitään.

Toivottavasti Euroopan neuvosto todella käyttää sille neuvoteltua valtaa ja kieltäytyy antamasta elvytysrahoja maille, jotka eivät noudata oikeusvaltioperiaatetta.

Toivottavasti budjetin ilmasto- ja ympäristöpainotukset toteutuvat siten, että osaamis- ja rakennetukia ohjataan esimerkiksi Suomen ympäristöosaamisen vahvuuksien kehittämiseen. Sen sijaan ei ole hyvä, jos ne painotukset toteutuvat niin, että palataan lähtöruutuun Suomen metsien käyttöä koskevissa kysymyksissä.

Suomen tavoite elvytyspaketin lainapainotteisuuden lisäämiseksi toteutuu. Elvytyspaketista Suomi maksaa vuoteen 2058 mennessä 6,6 miljardia euroa ja saa vuoteen 2023 mennessä 3,2 miljardia euroa. Elvytyspaketin osalta Suomen onnistuminen jää arvioitavaksi myöhemmin.

Seitsenvuotinen budjetti kytkettiin elvytyspakettiin. Siten Suomi vältti komission esitykseen sisältyneen maaseuturahojen sekä Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahojen pienenemisen budjetissa. Maaseuturahojen "kirjekuori" seitsenvuotiskaudelle oli 400 miljoonaa ja aluekehitysrahojen "kirjekuori" 100 miljoonaa.

Suomen nettomaksuosuus kasvaa sadalla miljoonalla eurolla vuodessa, mikä pääosin johtuu Britannian EU-erosta.

EU-budjetin tutkimusrahat pienenivät komission esitykseen verrattuna. Se on Suomen kannalta paha juttu.

Itä- ja Pohjois-Suomen rakennerahojen kasvaminen antaa mahdollisuuden kehittämistyön jatkamiseen. Vääntö jatkuu nyt kansallisesti, sillä muut Suomen maakunnat ovat ilmoittaneet pyrkivänsä osingoille.

jaana.hanninen@kaakonviestinta.fi