Pääkirjoitus: Kurjuuden kuva kirkastuu — Säästösuunnitelman isompi kuva on silti vielä hämärä eikä vaihtoehdoista ole kuultu

Viikon lopulle osui monta ikävää uutista Mikkelin ja Pieksämäen seutujen asukkaille.

Keskiviikkona Pieksämäki kertoi suunnittelevansa koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden aloittamista. Torstaina Mikkeli kertoi omistaan. Perjantaina Essote tiedotti säästöselvityksestään, jossa vihjailtiin pienten kuntien terveyskeskusten lopettamisesta ja vuodeosaston sulkemisesta.

Alueen kuntien surkeaa taloutta on pyöritelty Länsi-Savossakin pitkin vuotta moneen kertaan. Nyt alkaa hahmottua, mitä talouden tervehdyttäminen kuntalaisen ja kunnan työntekijän kannalta konkreettisesti merkitsee.

Kun kunnat esimerkiksi vaativat — hyvin perustein toki — Essotelta talouskuria, se tarkoittaa puuttumista aivan keskeisimpiin peruspalveluihin, terveyskeskuksiin, keskussairaalan päivystykseen ja niin edelleen.

Mikkelissä ihmiset ovat havahtuneet palveluiden heikentymiseen. Suurin poru on toistaiseksi kohdistunut teatterin avustukseen, sivukirjastoihin ja Ristiinan lukioon. Kaikki nämä ovat käyttäjilleen tärkeitä.

Julkisessa keskustelussa on kuitenkin ison kuvan kannalta keskitytty yksityiskohtiin ja asioiden mittaluokat ovat jääneet epäsuhtaisiksi.

Kaupunki ei ole onnistunut viestimään säästöohjelmastaan asukkailleen juuri muuta kuin suuren tarpeen. Samalla kun kuntalaisia jo kuullaan lukion lopettamisesta ja kirjastojen sulkemisesta, on ollut täysin epäselvää, millainen on säästöjen kokonaisuus, millaisia säästöjä mistäkin leikkauksesta syntyy ja mitä muita vaihtoehtoja ehkä olisi.

Hämmennystä lisää, että samaan aikaan kun käyttömenoista höylätään kymppitonneja, investointipuolella saattaa vaikkapa putsarin urakka mennä kymmeniä miljoonia pitkäksi.

Kaikesta huolimatta päätöksiä pitäisi pian tehdä.

Ikävissä asioissa mitataan johtajuus. Nyt olisi tilausta päättäjille, jotka tulisivat selittämään meille, mistä kaikesta ovat valmiit luopumaan ja perustelemaan, miksi se on välttämätöntä.

Luetuimmat