Pääkirjoitus: Kouluihin lisää lähiruokaa

Kouluruokailu ei ole pelkkä keskipäivän tankkaushetki, vaan myös osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää.

Eteläsavolaiset koululaiset syövät oppilaitoksissaan suurimmaksi osaksi kotimaisista ja suureksi osaksi myös eteläsavolaisista aineksista valmistettuja aterioita. Kunnissa kiinnitetään kiitettävästi huomiota siihen, mistä kouluruoan ainekset tulevat. Esimerkiksi Mikkelissä sellaiset perusainekset kuin liha, kananmunat ja maito ovat täysin kotimaista alkuperää. Savonlinnassa hankitaan marjatkin paikallisilta kerääjiltä.
Kouluruoan alkuperällä on suuri merkitys. Kotimaisia ja maakunnan omia tuotteita käyttämällä kunnat antavat suoran tukensa paikallisille tuottajille ja luovat edellytyksiä sekä alkutuotannon että jalostuksen jatkuvuudelle. Lähituotannon suosiminen ei edes merkitse korkeampia kustannuksia, sillä sekä Savonlinnassa että Mikkelissä päivittäiset kouluruoat valmistuvat reilusti alle euron annoshintaan.
Etelä-Savossa tuotetaan ja jalostetaan laadukkaita vilja-, maito-, kasvis- ja lihatuotteita. Niinpä maakunnassa tulisi tehdä kaikki mahdollinen sen eteen, että laitosruoissa käytettävien ainesten läheisyysastetta saataisiin nostettua vielä entisestään. Kunnallisissa hankinnoissa tulisi asettaa oman lähituotannon tukeminen etusijalle aina, jos hinta on kilpailukykyinen.
Kouluruokailu ei ole pelkkä keskipäivän tankkaushetki, vaan myös osa koulun kasvatus- ja opetustehtävää. Siksi koulujen olisi syytä nostaa aterioiden alkuperä vielä napakammin esille, vaikkapa ruokien nimissä. Jo pienten koululaisten on syytä oppia tuntemaan lähivesistä kalastetun muikun ja teollisen kalapuikon välinen ero. Näin opetetaan lapset arvostamaan laadukasta suomalaista lähiruokaa ja sen aitoa makua.

Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä

Anssi Mehtälä