Pääkirjoitus: Kuntaliitoksia vastustaneet voivat nyt suoristaa selän ja lausua "mitä minä sanoin"

Kuntaliitokset eivät alentaneet kuntien menoja. Tieto selviää Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ja Helsingin kaupunginkanslian tutkijoiden tutkimuksesta, joka koskee vuoden 2009 liitoksia.

Tulos on hätkäyttävä, kun muistaa, että juuri säästöt ovat olleet Suomessa keskeinen peruste liitoksiin. Kuntien määrä on liitosten myötä huvennut kovaa vauhtia reilussa kymmenessä vuodessa. Kun vielä 2005 kuntia oli yli 450, nyt niitä on jäljellä reilut 300. Myös Mikkelin seudulla ja Etelä-Savossa kuntien määrä on vähentynyt.

Tutkijat osoittivat, että liitoskuntien menot kehittyivät suunnilleen samaa vauhtia kuin vastaavissa muissa kunnissa, jotka eivät liitosta tehneet. Samaan aikaan liitoskunnan sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä hallinnon työpaikat keskittyivät kunnan keskukseen. Opetusalalla vastaavaa ei tapahtunut.

Ehkä kiinnostavin tulos oli, että liitoskunnan uuden valtuuston kokoonpano vaikutti selvästi työpaikkojen muutoksiin. Jos pienen kunnan alueelta valittiin iso edustus uuden liitoskunnan valtuustoon, myös työpaikat pysyivät varmemmin.

Tutkimus antaa eväitä sekä menneisyyden että tulevaisuuden arvioimiselle. Ne, jotka aikanaan liitoksia vastustivat voivat nyt sanoa ”mitä minä sanoin”. Tästä ei tosin ole mitään hyötyä, eikä tutkimus ylipäänsä anna suoraa vastausta siihen, olisiko joku yksittäinen kuntaliitos kannattanut tehdä.

Jos katsotaan eteenpäin, tutkimuksen tuloksia voisi hyödyntää maakuntauudistuksen valmistelussa. Tutkijat suosittelevat, että erityisesti havainto alueellisen edustuksen merkityksestä olisi syytä huomioida maakuntavaalien ja -uudistuksen valmistelussa.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.