Pääkirjoitus: Kunnista löytyy vielä kaupallisia palveluita – Asiakkaiden määrä ratkaisee niiden kohtalon

Mikkelin ympäristökunnista löytyy vielä kohtalaisen kattavat kaupalliset palvelut. Kuntakeskuksissa ja muissa isoimmissa taajamissa toimii vähintään ruokakauppa ja ravintola, usein myös pankki, Alko ja erilaisia erikoiskaupan palveluita. Suurimmissa kunnissa eli Juvalla, Mäntyharjussa ja Kangasniemellä valikoimaa voi pitää jopa laajana.

Kun Länsi-Savo selvitti palveluiden kattavuutta, kävi kuitenkin selväksi, että tulevaisuus näyttää huonommalta. Mitä pienemmiksi kirkonkylät ja taajamat käyvät, sitä harvemmaksi käy palveluverkko. Vaikka laaja kesäasutus tilannetta korjaakin, väen väheneminen syö väistämättä palveluita. Kyliltä kaupat ovat lähes tyystin kaikonneet.

Pelkkä väestökehitys ei selitä palveluiden muutosta. Osin asiaan vaikuttaa liikkumisen helpottuminen. Kun alueen ostovoimaa kulutetaan lähikaupungeissa, paikalliset liikkeet häviävät. Uudempaa kehitystä on verkkokaupan raju kasvu, joka uhkaa jo kaupunkienkin kivijalkakauppoja.

Maaseutukuntien palvelurakenteen muutos on muutakin kuin näyteikkunoiden tyhjentymistä. Yksi ilmiö on ollut markettien muuttuminen palvelukeskuksiksi, joista saa vaikka posti- ja pankkipalveluita. Toisaalta ”tokmannisaatio” on tuonut pieniikin keskuksiin isoilla valikoimilla toimivia halpaketjuja, joissa yhdistyvät ruoka-, vaate-, rauta-, urheilu-, sisustus- ja kodintarvikekaupat.

Maailman muuttumista ei voi estää. Palveluiden säilymiseen ja kehittymiseen voi silti vaikuttaa.

Kuortin esimerkki osoittaa, että pieni kunta voi säilyttää palveluita tuomalla ne valtatien varteen, jolloin asiakaskunta laajenee oman kunnan ulkopuolelle. Joillekin yrityksille verkkokauppa tuo vastaavan mahdollisuuden.

Kuluttajan kannalta vaikuttaminen tapahtuu lompakolla. Paikallista palvelua tuetaan parhaiten käyttämällä sitä.