Pääkirjoitus: Lakeja tarvitaan, kun järkipuhe ei riitä

Kun koronavirus etenee Suomessa, myös valtiovallan ote kansalaisista tiukkenee. Maanantaina useat ministerit kertoivat esimerkiksi liikkumista rajoittavien asetusten valmistelusta. Hallituksen viisikko kokoontui maanantai-iltana suunnittelemaan toimenpiteitä, joilla koronan leviämistä pyritään edelleen hillitsemään.

Lainsäätäjän rooli kriisin aikana ei ole kadehdittava. Ulkoinen paine on valtava, ja korona on kriisinä äärimmäisen vakava ja toisaalta heikosti ennustettava. Päätöksiä pitäisi tehdä nopeaan tahtiin. Vastavoimana on suomalaiseen elämänmenoon kuuluva vapaus liikkua ja kokoontua.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) huomautti Ylen haastattelussa, että monissa keskusteluissa mainittu ajatus ravintoloiden sulkemisesta ei ole lainsäätäjän kannalta yksinkertainen. Sulkemismääräyksen pitää perustua voimassa olevaan lakiin, eikä valmiuslaki välttämättä anna pohjaa tällaiselle linjaukselle.

Suuri osa kansalaisista kiertää jo nyt ravintolat ja muut isojen ihmisjoukkojen kokoontumispaikat kaukaa. Mutta on myös heitä, jotka vähät välittävät kehotuksista pysyä pääasiassa kotona.

Koronaa vastaan pitää rustata kovia määräyksiä heille, jotka eivät pelkkiin vetoomuksiin usko. Suurelle osalle suomalaisista esimerkiksi rikoslaki on täysin turha. Valtaosalle kansalaisista oikeustaju sanoo, mitä saa tehdä ja mitä ei. Kaikilla tällaista käsitystä ei ole, ja heitä varten tarvitaan lakeja ja määräyksiä.

Varsin yksinkertaiset asiat ovat nyt arvossaan. Terveydenhuollon parhaat asiantuntijat miettivät kuumeisesti, miten korona selätetään. Heitä kannattaa uskoa. Nyt ei ole itsekkyyden aikana. Koronaa vastaan yksituumaisuus ja yhtenäisyys ovat hyviä lääkkeitä. Annetaan asiantuntijoille ja lainsäätäjille myös työrauha. Parhaansa he yrittävät.

pekka.lakka@kaakonviestinta.fi