Pääkirjoitus: Kaupunki ja maaseutu tarvitsevat toisiaan

Maaseudun ja kaupunkien ikuisesti kytevä taistelu yltyi taas kesällä näkyviin liekkeihin. Mikkelistä katsottuna keskustelu on näyttänyt hämmentävältä. Miten me kuvioon sovimme?

Toisaalta väestön keskittyminen Helsingin seudulle on näivettänyt Mikkeliä 90-luvulta lähtien. Valtion toimintoja ja työpaikkoja on menetetty. Juna on vienyt nuorta väkeä muualle opiskelemaan.

Samalla maakunnan sisällä väestö on keskittynyt Mikkeliin. Pienemmissä kunnissa on katsottu pahalla, kun palvelut häviävät keskuskaupunkiin, eikä maaseutukuntiin näytä jäävän mitään.

Nyt Mikkeli on kuntaliitosten jälkeen yhtä aikaa sekä maakunnan keskuskaupunki että suurin maaseutukunta. Kaupungin sisältä löytyy muutamat korttelit käsittävä city, betonilähiöitä, väljää esikaupunkia, jokunen merkittävä alakeskus sekä isot läänit harvaan astuttua maaseutua.

Jos eduskunta on aluepoliittisen taistelun poliittinen päänäyttämö Suomessa, valtuustosali on vastaava Mikkelissä. Kummassakin olisi hyvä ymmärtää samat realiteetit. Kaupunki ei pärjää ilman maaseutua. Kaupungin menestys auttaa maaseutua.

Muuttotappioalueillakin on paljon kyliä ja kaupunkeja, jotka pystyvät hyödyntämään vahvuuksiaan ja pärjäävät, jopa kasvavat.

Samalla kannattaa muistaa, että kaupungistuminen on jatkunut keskeytyksettä satoja vuosia. Isossa kuvassa syyt ovat enemmän tekniikan ja elintason kehityksessä kuin hallinnollisissa päätöksissä. Tuskin suunta siis millään aluepolitiikalla täysin kääntyy.

Todennäköistä on, että osa maasta  jatkaa tyhjenemistään, tapahtui mitä tahansa: elinvoimaa ei voi pitkään säkillä tuoda. Toisaalta muuttotappioalueillakin on paljon kyliä ja kaupunkeja, jotka pystyvät hyödyntämään vahvuuksiaan ja pärjäävät, jopa kasvavat.

Julkinen valta voi vaikuttaa menestykseen takaamalla tietyt peruspalvelut ja tukemalla alueen vahvuuksia. Sen jälkeen onni on paljolti alueen omissa ihmisissä ja yrityksissä. Itse pitää pärjätä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet