Pääkirjoitus: Hoitajia on yhtä aikaa liikaa ja liian vähän — Onko kokonaisuus kenenkään käsissä?

Hoitoalalla on jouduttu erikoiseen tilanteeseen. Samaan aikaan, kun valtakunnallisesti mietitään, mistä löytyy riittävästi koulutettuja hoitajia tuleviin tarpeisiin, kunnat ja kuntainliitot käyvät hoitohenkilökunnan vähentämiseen tähtääviä yt-neuvotteluja. Tehyn laskelmien mukaan 30 kunnassa tai kuntainliitossa yt:t koskevat heidän jäseniään. Toisaalta sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan äskettäin päätetyn hoitajamitoituksen toteuttamiseen tarvitaan ainakin 4 400 uutta hoitajaa.

Kumpikin pyrkimys on kaiken lisäksi perusteltu. Suomessa vallitsee laaja yksimielisyys siitä, että vanhustenhoito on saatava kuntoon. Toisaalta talousvaikeuksissa olevat kunnat etsivät säästökohteita nimenomaan sairaanhoidosta, jonka kustannukset kasvavat nopeasti ja aiheuttavat jatkuvaa lisämäärärahojen tarvetta.

Yhteiskunnan edun kannalta tilanne on kuitenkin hölmö ja kertoo, ettei kokonaisuus ole kenenkään käsissä. Sairaanhoitoa kehitettäessä pitäisi hoitajatilannettakin katsoa kokonaisuuden kannalta ja tulevat tarpeet mielessä eikä vain tuijottaa hetkellisiä säästöpaineita.

Hoitajapulan yhtenä syynä on nähty koulutettujen työntekijöiden karkaaminen muille aloille. THL:n laskelmien mukaan noin 38 000 hoitajaa on siirtynyt kokonaan muualle ja lisäksi noin 34 000 tekee hallinto- tai muuta työtä, jossa ei suoranaisesti hoideta potilaita. Yt-neuvottelut voivat vauhdittaa tätä trendiä.

Koulutettuja hoitajia pitäisi päinvastoin saada palaamaan hoitotyöhön. Askel oikeaan suuntaa otettiin, kun hoitajamitoituksesta sovittaessa päätettiin, että hoitajat voivat vastaisuudessa tehdä vain hoitotyötä.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Juttua muokattu 8.10.kello 10:05. Korjattu Tehy THL:ksi toiseksi viimeisessä kappaleessa.

Uusimmat uutiset