Pääkirjoitus: Tutkittua tietoa Waltti-kyydeistä

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa (Xamk) ryhdytään selvittämään Mikkelin ilmaisen joukkoliikenteen vaikutusta lasten liikkumiseen. Aihe on mitä ajankohtaisin paitsi Mikkelissä myös koko maailmassa.

Joukkoliikenteen kehitys kytkeytyy ilmaston lämpenemiseen. Lasten liikkuminen taas kytkeytyy kansanterveyteen ja sitä kautta julkiseen talouteen ja jopa kestävyysvajeeseen.

Mikkelissä hyväksyttiin pari viikkoa sitten peruskoululaisten ilmaisten bussikyytien vakinaistaminen. Mikkeli on tarjonnut peruskoululaisille maksuttomiin paikallisbussimatkoihin oikeuttavan Waltti-kortin syksystä 2017 alkaen.

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi nyt rahoituksen tutkimukselle, jossa Xamkin Active life lab ja Juvenia sekä Aalto-yliopisto selvittävät, lisääkö tällainen käytäntö lasten itsenäistä liikkumista. Samalla selvitetään, väheneekö eriarvoisuus harrastusten saatavuudessa ja lisääntyykö fyysinen aktiivisuus. Juuri näillä argumenteilla muun muassa Mikkelin Waltti-korttia on perusteltu.

Se tiedetään jo edeltävistä tutkimuksista, että Etelä-Savossakin yhä useampi lapsi kulkee autolla kouluun ja että hyöty- ja arkiliikunta on vähentynyt. Esimerkiksi moni terveydenhoitaja on pitänyt Mikkelin Waltti-korttia turmiollisena, koska pelkää sen vain ”laiskistavan” lapsia lisää. Hyvä, että asiasta saadaan kohta tieteellistäkin tietoa päätöksenteon ja keskustelun pohjaksi.

Ihan pikavauhtia tuloksia ei saada. Hanke kestää kolme vuotta ja työllistää seitsemän tutkijaa.

Xamk on ammattikorkeakoulujen joukossa profiloitunut poikkeuksellisen vahvana tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ministeriön Xamkille nyt myöntämä yhteensä 1,3 miljoonan euron tutkimusrahoitus liikuntatieteelliseen tutkimukseen vahvistaa tätä kuvaa.