Pääkirjoitus: Kuntien talous on turvattava

Mikkelin kaupunginhallitus päätti aloittaa kaupungin koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Niissä valmistaudutaan henkilöstön lomautuksiin, kun koronaviruksen aiheuttama pandemia on sulkenut kunnan toimipisteitä. Palveluiden tarve ja kysyntä ovat vähentyneet. Lomautuksilla kaupunki voi saada säästöjä.

Myös Juvalla tehtiin samansuuntainen päätös, ja vastaavia kuulunee monesta muustakin kunnasta. Maan hallitus on toivonut, etteivät kunnat lomauttaisi. Kuntapäättäjät joutuvat kuitenkin toimimaan omista lähtökohdistaan.

Kuntaliitto arvioi, että koronaepidemia söisi kuntataloudesta tänä vuonna vähintään 1,5 miljardia euroa. Arvio perustuu 24 suurimman kaupungin talousjohdolle suunnattuun kyselyyn. Suurin menetys muodostuisi vähentyneistä verotuloista, mutta myös esimerkiksi sotekulujen uskotaan kasvavan huomattavasti.

Kuntien edunvalvojana Kuntaliitto vaatiikin valtiolta nopeaa apupakettia ahdinkoa helpottamaan. Verokertymät alkavat supistua saman tien. Samoin monet lisäkulut syntyvät heti.

Kunnissa koronan tuomaan kriisin joudutaan mahdollisimman huonossa tilanteessa. Monessa kunnassa talouskriisi on nimittäin ollut todellisuutta jo ennestään; pehmentäviä puskureita ei ole. Mikkelissä, Essotessa sekä monessa lähikunnassa ja kaupungissa on käyty vastikään esimerkiksi yt-neuvotteluita henkilöstön vähentämiseksi ja säästöjen etsimiseksi

Kuntaministeri Sirpa Paatero (sd.) on luvannut apua kuntien ahdinkoon. Päätöksiä Paatero lupaa sitä mukaa kuin tilannekuva talousvaikutuksista täsmentyy. Toivoa sopii, että lupaukset pitävät.

Se on ymmärrettävää, että koronakriisin alkuvaiheessa hallituksen toimet keskittyvät epidemian rajoittamiseen, terveydenhuoltoon ja yrityksiin. Myös kuntien selviäminen on silti kiireellinen asia. Suuri osa koronan torjuntaan sekä terveydenhuoltoon ja sairaaloihin liittyvistä toiminnoista on nimenomaan kuntasektorin vastuulla.