Pääkirjoitus: Muutoksen tuuli on kääntynyt—Berliinin muurin murtumisen synnyttämä Eurooppa on uudessa tilanteessa

Berliinin muurin murtumisesta tulee lauantaina kuluneeksi 30 vuotta. Rajan avautuminen Itä- ja Länsi-Berliinin välillä oli suuri ja yllättävä uutinen, jota ei osattu ennakoida. Kaikki tapahtui nopeasti sen jälkeen, kun tapahtumat alkoivat vyöryä eteenpäin. Aseet ja piikkilangat eivät pystyneet enää pidättelemään itäsaksalaisia rajan takana.

Muurin katoaminen johti Saksojen yhdistymiseen ja Itä-Euroopan maiden irtautumiseen ja itsenäistymiseen Neuvostoliiton vaikutuspiiristä. Neuvostoliiton kaatuminen muutamaa vuotta myöhemmin lopetti myös kylmän sodan aikakauden. Kun Itä-Euroopan maat yksi toisensa perään hakeutuivat Euroopan unionin jäsenyyteen, länsimaisten arvojen voittokulku näytti peruuttamattomalta.

Viime vuosina suunta on kuitenkin taas kääntynyt. Äärioikeistolainen uusnatsismi nostaa päätään, ja monet EU:n jäsenmaat ovat kääntäneet selkänsä kerran jo hyväksymilleen periaatteille. Kylmän sodankin katsotaan alkaneen uudelleen viimeistään silloin, kun Yhdysvallat ja Venäjä irtisanoivat keskimatkan ydinohjusten rajoittamista koskeneen INF-sopimuksen.

Miten tässä näin kävi? Miksi Berliinin muurin kaatumisen synnyttämä toiveikkuus on kadonnut? Osasyy on taloudessa. Vaikka rikas Saksa on pumpannut miljardeja ja taas miljardeja itäisen Saksan kehittämiseen, niin jakolinja on edelleen olemassa. Maahanmuuton voimakas kasvu on ruokkinut tyytymättömyyttä ja mahdollistanut äärioikeiston nousun muuallakin.

Näyttää myös siltä, että kaikki maat eivät sittenkään olleet valmiita liittymään EU:hun ja omaksumaan sen arvoja. Myös EU:n olisi pitänyt havahtua näihin ongelmiin aikaisemmin.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi

Uusimmat uutiset