Pääkirjoitus: Metsään mahtuu meitä liikkujia

Mikkelin Kalevankankaan maastoon avattiin kävelijöille, juoksijoille ja pyöräilijöille varattu talvinen ulkoilureitti. Kun aikaisemmin kaupungin liikuntatoimi on vetänyt luonnossa kulkevat ulkoilureitit talvisin aina laduiksi, nyt myös muut liikkujaryhmät on huomioitu.

Vajaan kolmen kilometrin mittaiset polut eivät ehkä pituudeltaan ole kummoisia. Pää on kuitenkin avattu. Kiitos siitä sekä kaupungille että asiassa aktiivisesti toimineelle pyöräilyseura Velo Saimaalle. Toivottavasti lähivuosina reitit vielä pitenevät ja niitä syntyy muuallekin päin kaupunkia.

Hiihto on Mikkelissä tavattoman suosittu liikuntamuoto. Hiihtäjiä myös hemmotellaan monipuolisilla laduilla kauniissa maastoissa. Kaupungin liikuntatoimi on tehnyt hyvää työtä latuverkon kunnossapidossa ja kaupunkilaiset tuntuvat tätä arvostavan.

Kävelijät, juoksijat ja pyöräilijät ovat jo vuosia napisseet siitä, ettei heidän tarpeitaan ole vastaavasti huomioitu. Pyöräteitä ja jalkakäytäviä toki kadunvarsilla on, mutta ei sellaisilla kulkemista voi luonnossa liikkumisena pitää. Viime talvena Mikkelissä puhuttanut laturaivotapaus näyttää saaneen jotain hyvääkin aikaan, kun asia nyt eteni.

Jos ja kun luontoreittejä tehdään lisää, sen ei tarvitse olla hiihtäjiltä pois. Tilaa löytyy kaikille, kunhan asiat järjestetään viisaasti ja pientä joustavuutta löytyy itse kultakin.

Rahan puute vaivaa kaupunkia, mutta arkisten, matalan kynnyksen liikuntapaikkojen lisäämisen voi perustellusti nähdä kannattavana investointia. Liikkumattomuus tulee aina kalliimmaksi kuin liikkuminen.