Pääkirjoitus: Tapahtumalla lisää vetovoimaa kuntaan, kunhan kunta osallistuu bränditalkoisiin

Toimivassa ja viihtyisässä kunnassa on mukava vierailla.

Heinäkuun ensimmäisen viikon uutisointi on tapahtumajärjestäjän näkökulmasta innostava.

Iskelmä-festivaali Himoksella teki yleisöennätyksensä, Tuska Helsingissä samoin. Provinssiin Seinäjoelle vaelsi 73 000 musiikinnälkäistä, Turun keskiaikaisille markkinoille 136 000 kävijää.

Satatonnareita on muitakin, esimerkiksi ensi viikonlopun Ruisrock, Ruissi, on ennakkoon loppuunmyyty.

Suomalaiset rakastavat kulttuuritapahtumia ja -festivaaleja, ja niitä järjestetään kesäaikaan paljon. Tapahtumia on tarjolla jokaiseen makuun ja kynnys osallistumiseen on yleensä melko matala.

Kesätapahtumat mahdollistavat erilaisten väestöryhmien osallisuutta taiteen ja kulttuurin kokemiseen. Esimerkiksi lasten oma riehaviikko Hulivilikarnevaalit keräsi Mikkelissä tänä vuonna ennätysmäärän osallistujia, lähes 10 000.

Eteläsavolaisittain aivan omaa kokoluokkaansa on torstaina alkavat Savonlinnan oopperajuhlat, joihin odotetaan noin 70 000 kävijää. Kakkossijaa pitää taidekeskus Salmela yli 40 000 kävijällään.

Muiden paikallisten tapahtumien kävijämäärät ovat selkeästi pienempiä. Esimerkiksi Joroisten musiikkipäivillä käy vuosittain muutamia tuhansia kuulijoita, Mikkelin musiikkijuhlilla samoin. Kangasniemen musiikkiviikoille lippuja myydään tuhatkunta.

Kävijämäärästä riippumatta jokainen kesätapahtuma on paikkakunnalleen tärkeä. Kunnan rooli tapahtuman onnistumisessa on merkittävä, muutenkin kuin mahdollisen taloudellisen avustuksen myötä.

Jokainen kesälomallaan kotimaassa reissannut tietää, että toimivassa ja viihtyisässä kunnassa on mukava vierailla.
Vähintä, mitä matkailijana kohteessa odottaa, ovat selkeät opasteet.

Huomionsa kiinnittää myös ympäristön siisteyteen ja palveluiden toimivuuteen. Kun niihin panostetaan, on pienelläkin tapahtumalla mahdollisuus lisätä paikkakunnan vetovoimaa ja tunnettuutta.


Kirsti Vuorela