Pääkirjoitus: Mikkelipuisto ansaitsee jatkon

Yksi vaihe Mikkelipuiston historiassa päättyi tiistaina, kun puiston taustayhdistys päätti hakeutua konkurssiin. Jälkiviisaana voi todeta, että moni asia yhdistyksen ja puiston toiminnassa olisi pitänyt hoitaa matkan varrella toisin. Nyt olisi silti tärkeintä löytää polkuja eteenpäin.

Mikkelipuistosta on rakentunut 2000-luvulla kiinnostava ja suosittu lisä kaupungin matkailukohteena ja kaupunkilaisten vapaa-ajan viettopaikkana. Jos paikka jätetään pusikoitumaan, yritysten ja veronmaksajien miljoonapanostukset valuvat äkkiä hukkaan.

Puistosta on jo tähän mennessä löytynyt monenlaista katsottavaa ja puuhattavaa. Mahdollisuuksia enempäänkin olisi. Pienellä lisäpanostuksella ja ideoinnilla alueesta voisi syntyä vesialueiden pilkkoma vihreä keidas aivan keskustan tuntumaan. Puiston toisella puolella sijaitsee Kenkävero, toisella Kaihun uimaranta ja ulkoilupolut. Kesäravintolan paikkana puisto on osoittautunut viihtyisäksi.

Mikkelipuisto kaatui lopulta ohueen rahoituspohjaan. Yhdistyksen kantokyky ei kestänyt suurta investointia ravintolarakennukseen. Toiminnallisesti ravintola oli tarpeellinen lisä puiston toimintaan, mutta yhdistykseltä puuttui puskurit, jolla se olisi ottanut vastaan rakentamisen yhteydessä realisoituneita riskejä.

Jatkossa puiston ravintolatoiminta olisi syytä saada ulkoistettua täysin kaupalliselle toimijalle. Itse puiston toiminnan päivittäistä pyörittämistä ja kehittämistä tuskin täysin liiketaloudelliselta pohjalta voidaan hoitaa.

Mikkelin kaupunki on alusta lähtien ollut keskeinen toimija Mikkelipuistoa synnyttämässä ja myös rahoittamassa. Jos puistolla nähdään merkitys jatkossakin, kaupungin roolin pitää olla merkittävä jatkossakin.

Katastrofitalouden kanssa painivat kaupungin päättäjät ovat taas vaikeiden päätösten edessä. Joku viisas malli puiston säilyttämiseksi täytyy keksiä ja neuvotella. Se on helpommin sanottu kuin tehty.