Pääkirjoitus: Kouluverkko harvenee – Kuntien päätöksin kehitystä ei käännetä

Kun peruskoulut ensi viikolla aloittavat työnsä, moni lapsi Etelä-Savossakin joutuu tahtomattaan uuteen kouluun. Mikkelissä, Pieksämäellä, Juvalla ja Mäntyharjulla on tänäkin vuonna lakkautettu kouluja. Pieniin yksiköihin tottuneet oppilaat joutuvat sopeutumaan vähän isompiin ympyröihin. Koulumatkat ja -kyydit ehkä pitenevät.

Opetushallitus julkisti tiistaina tilastoja ja ennusteita Suomen kouluverkosta. Luvut ovat eteläsavolaisittain karuja. 2000-luvulla maakunnan kouluista on lopetettu yli sata eli reilusti yli puolet. Suomen maakunnista olemme koulukadossa pahimpien joukossa.

Syyt koulujen vähenemiselle ovat ymmärrettäviä: syntyvyys on vuosituhannen aikana vähentynyt maakunnassa dramaattisesti. Viime vuonna Etelä-Savossa syntyi yli 600 lasta vähemmän kuin vuonna 2000.

On selvää, että pikkukunnista kyläkoulut loppuvat, jos koko ikäluokka koostuu vaikkapa kymmenestä lapsesta. Heikkenevä kuntatalous kiihdyttää kehitystä, koska isot yksiköt tulevat yleensä halvemmiksi.

Opetushallitus ennustaa kehityksen jatkuvan samansuuntaisena. Jos väestökehitys toteutuu pahimman skenaarion mukaisena, maakunnassa on 2040 vain noin 30 koulua. Sekin päivä on edessä, ettei yksittäisissä kunnissa riitä lapsia edes yhteen kouluun, vaan opetus järjestetään kuntien yhteistyönä.

Koulujen väheneminen vaikuttaa moneen asiaan. Yksittäisten oppilaiden ja perheiden lisäksi kyse on laajemminkin maaseutumaisten kuntien ja kylien tulevaisuudesta. Kylä ilman koulua ei houkuttele lapsiperheitä. Koulun lopettaminen voi näivettää koko alueen.

Päätökset kouluverkosta tehdään viime kädessä kunnissa. Valtuutetut ja virkamiehet joutuvat toteuttamaan ne ikävät ratkaisut, joille pidemmän päälle ei ole vaihtoehtoja. Ainoa keinoa saada maaseudun ja pikkukaupunkien koulut säilymään on lopulta kääntää väestökehitys. Sitä asiaa ei valtuuston päätöksin ratkaista.