Pääkirjoitus: Essoten yt:t ovat oire isommasta

Essoten aie yt-neuvotteluiden aloittamisesta on karu viesti taloudesta. Tavoitteena on henkilöstövähennyksillä ja muilla keinoilla leikata menotasosta pysyvästi 9 miljoonaa euroa.

Sitä ei tiedetä, mikä osa tästä toteutuu henkilöstön vähennyksillä. Jo juhannuksen alla sote-kuntayhtymä kertoi, että hallinto- ja tukipalveluista on tarkoitus viedä 50 työpaikkaa.

Alueen asukkaille säästöt näkyvät väistämättä palveluissa ja ruuhkina. Kesällä kerrottiin esimerkiksi Juvan ja Kangasniemen lauantaipäivystysten lopettamisesta. Vastaavia uutisia on luvassa lisää.

Oma haasteensa on siinä, että samaan aikaan irtisanomispaineiden kanssa Essotellla on rekrytointiongelmia moniin avaintehtäviin: työnantajamielikuvia ei yhteistoimintaneuvotteluissa ainakaan parane.

Kunhan syksy etenee, talouden karu tilanne tulee Essoten päättäjien lisäksi eteen Mikkelissä ja muissa alueen kunnissa.

Essote elää kuntalaisten rahoilla, ja Essoten ongelmat ovat yhteisiä alueen kuntien kanssa. Kunnat ovat vaikeuksissa, kun aluetalous korisee ja väki vähenee sekä vanhenee.

Essote toimii varsin jo tehokkaasti, mutta kuntien maksukyky huomioon ottaen se ei nyt riitä.

Sekään ei paljon lohduta, etteivät Essote ja Etelä-Savo ole ongelmissaan yksin: samoja ongelmia on muissakin sote-yhtymissä.

Kunhan syksy etenee, talouden karu tilanne tulee Essoten päättäjien lisäksi eteen Mikkelissä ja muissa alueen kunnissa.

Mikkeli kaupunginhallituksen puheenjohtaja Arto Seppälä (sd.) sanoi pari viikkoa sitten (LS 26.7.), että aiemmin sovitut kaupungin talouden vakautuksen päälinjat pitävät, mutta toimia pitää nopeuttaa. Ei kannata ihmetellä, jos esimerkiksi sovittu iso investointipaketti kouluihin ja muuhun vielä joltain nurkalta avataan.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitus vie valtaosan kuntien tuloista. Essoten yt-uutinen on taas muistutus siitä, että Suomi tarvitsee nopeasti sote-uudistuksen, joka paitsi tehostaa rakenteita, myös uudista rahoitusmallin.

Luetuimmat