Pääkirjoitus: Ilman lapsia ei tarvita kouluja

Kunnissa odotellaan kiinnostuneina kuukauden päästä julkaistavaa Tilastokeskuksen alueellista väestöennustetta. Se on pohjana tulevaisuuden palveluiden suunnittelulle.

Jo nyt tiedetään epävirallisista ennusteista ja syntyvyysluvuista, että näillä kulmilla päiväkotien ja koulujen tilatarpeet ovat nopeasti vähenemässä. Samaan aikaan kouluja ja päiväkoteja kuitenkin rakennetaan paljon muun muassa sisäilmaongelmista johtuen.

Muuttoliike ja syntyvyyden lasku ovat jo pitkään harventaneet kouluverkkoa. Suuri osa vanhoista kyläkouluista on lopetettu, vaikka joku vielä toimii.

Juvalla, Kangasniemellä ja Mäntyharjulla syntyvät ikäluokat ovat viime vuosina olleet sellaisia, että ne mahtuisivat hyvin kahteen luokkahuoneeseen. Hirvensalmella, Pertunmaalla ja Puumalassa lapsia syntyy yhden pienen luokallisen verran.

On helppo ennustaa, että kyläkoulut yhä vain vähenevät. Maaseutukunnissa opetus keskittyy keskustaajamaan. Lapsille tämä tarkoittaa piteneviä koulumatkoja ja kunnille koulukyytien järjestämistä.

Peruskoulun yläluokilla tilanne menee vielä hankalammaksi. Miten hoidetaan pieneen kuntaan ammattitaitoiset, pätevät aineenopettajat, kun 7.—9.-luokkalaisia on koko koulussa alle 20? Entisessä Suomenniemen kunnassa — nykyisessä Mikkelin kaupunginosassa — ei enää ole yläkoulua tai yläluokkia. Sekin päivä nähdään, että joku kunnistamme ulkoistaa yläluokat kokonaan jollekin toiselle kunnalle.

Jos ja kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakunnille sote-uudistuksessa, juuri koulut ja päiväkodit ovat tulevaisuudessa kuntien keskeisintä palveluntuotantoa. Kuntatalouden ja kunnan elinvoiman kannalta on siis suuri merkitys, kuinka toimivasti ja tehokkaasti ne pystyvät nämä järjestämään.

Kunnan kehitystyössä tarvitaan optimismia ja kasvuvisioita. Kun kunnat suunnittelevat miljoonien eurojen investointeja, realismi on kuitenkin vielä tärkeämpää. Ei ole syytä olettaa, että väestörakenteen muutos äkkiä pysähtyisi.