Pääkirjoitus: Eduskunta ei ole pienoiskuva kansasta, vaan äänestäneistä

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. Ensimmäiseksi äänestämään rientävät ne, jotka ovat jo kannastaan varmoja, tai ne, jotka tietävät olevansa esimerkiksi matkoilla varsinaisena vaalipäivänä, mutta haluavat käyttää äänioikeuttaan. Moni haluaa myös asian saman tien ”pois päiväjärjestyksestä”.

Oli syy mikä tahansa, niin äänestäminen kannattaa aina. Sanotaan, ettei yksi ääni paljon merkitse, mutta se ei pidä paikkaansa. Viime eduskuntavaaleissa noin kolmasosa jätti äänestämättä. Jos tuo yli miljoonainen joukko päättäisi äänestää, niin sillä olisi suuri vaikutus eduskunnan kokoonpanoon, tulevaan hallituksen sekä politiikkaan yleensä.

Valitettavan laiskaa äänestäminen on nuorten ja pienituloisten keskuudessa — eli usein juuri niitten, joiden edut ja asema yhteiskunnassa vaatisivat parempaa huomioon ottamista ja joiden ääni kuuluu heikoimmin asioista päätettäessä. Edellisistä vaaleista tehdyssä äänestystutkimuksesta kävi ilmi, että kaikkien alimpaan tuloluokkaan kuuluvista kävi äänestämässä vain niukasti yli puolet, kun taas yli 52 000 euroa ansaitsevista peräti 87 prosenttia äänesti.

Myös ammattiryhmittäin vertailtaessa näkyy sama ilmiö. Ylimmistä viranhaltijoista käytännössä kaikki äänestävät, kun vaikkapa tarjoilijoista vain 53 prosenttia. Tuleva eduskunta ei ole pienoiskuva kansasta, vaan niistä, jotka käyttivät ääntään.

Vähäosaiset saattavat ajatella, etteivät halua tukea yhteiskuntaa äänestämällä, koska yhteiskunta ei tue heitä riittävästi. Äänetön protesti ei kuitenkaan kanna kovin pitkälle. Puolueita on niin paljon, että kaikille löytyy joku ehdokas valittavaksi.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi