Pääkirjoitus: Kuinka huonosti meillä menee?

Tiedot Suomen maakuntien ja kuntien asukasluvun kehityksestä päivittyvät kerran kuussa. Täällä lukuja on seurattu kasvavan kauhun vallassa. Etelä-Savossa väki vähenee nopeammin kuin missään muualla. Tuoreimmat tilastot julkistettiin keskiviikkona.

Väestökehityksen iso kuva on ollut pitkään keskittyminen pääkaupunkiseudulle ja muutamaan kasvukeskukseen. Viime vuosina kehitys on voimistunut. Koko maassa väestö vielä kasvaa, mutta silti valtaosa kunnista ja maakunnista menettää asukkaita. Väestökato näkyy ja tuntuu alueilla kaikessa. Palvelut huononevat, asunnot eivät käy kaupaksi, kylänraitit hiljenevät.

Etelä-Savon surkeat luvut huolestuttavat. Samalla kannattaa muistaa, että tilastot kertovat vain sen, minkä kertovat. Tarkempi analyysi kunnittain ja seutukunnittain antaa tilanteesta vähän erilaisen kuvan kuin päällisin puolin näyttää.

Se, että Etelä-Savo maakuntana on väestökehityksessä koko maan viimeinen, johtuu pitkälti Savonlinnan tilanteesta. Muun muassa OKL:n lakkauttamisesta alkanut huono kierre on aiheuttanut muuttoliikkeen, joka tyhjentää kaupunkia ainakin hetkellisesti aivan poikkeuksellista vauhtia. Savonlinna on menettänyt vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana yli kaksi prosenttia väestöstään.

Mikkelin ja Pieksämäen seutujenkaan kehityksessä ei toki ole hurraamista, mutta se ei suuresti poikkea yleisestä itä- ja kaakkoissuomalaisesta kuvasta. Mikkelin seudun väestökehitys on tänä vuonna ollut parempaa kuin esimerkiksi Kouvolan seudulla ja vain aavistuksen heikompaa kuin Kotkan-Haminan seudulla. Vastaavasti Pieksämäen seudun väestö vähenee samaa vauhtia esimerkiksi Varkauden ja Imatran seutujen kanssa.

Se, että muualla menee yhtä huonosti tai huonommin, on tietenkin vain pieni lohtu. Pitäisikö huutaa muita apuun? Pitäisikö tehdä itse jotain?

Luetuimmat