Pääkirjoitus: Kaupungit ovat pulassa — Mikkeli ei ole talouskurimuksessaan yksin

Joensuun kaupunki kertoi torstaina aloittavansa koko henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut. Maakuntakeskus tavoittelee henkilöstömenoissa säästöjä, jotka vastaavat noin 160 henkilön palkkaa.

Kuopion kaupunki kertoi pari viikkoa sitten aloittavansa omat yt:nsä. Tavoitteena on kymmenen miljoonan euron pysyvät menovähennykset kahdessa vuodessa.

Syyskuussa Imatra kertoi isoista säästötavoitteistaan ja yt-neuvotteluista. Naapurikaupungeista Savonlinna ja Kouvola ottivat varaslähdön ja kertoivat omat yt-uutisensa jo tammi- ja huhtikuussa. Jos vähän pohjoisemmas katsellaan, myös esimerkiksi Rovaniemeltä on tullut vastaavia uutisia.

Tämän listauksen tarkoitus ei ole ennakoida Mikkelissä tehtäviä yt-päätöksiä. Tarkoitus on muistuttaa, ettei kaupunki ole isoine taloushuolineen aivan yksin. Vaikka Mikkelin vaikeuksissa on osin kyse omista päätöksistä ja päättämättömyyksistä, taustalla on myös kaikille yhteisiä rakenteellisia ongelmia: Suomessa kuntatalous ei ole tällä hetkellä terveellä pohjalla. Kustannukset kasvavat, valtionosuudet eivät riitä, veropohja pettää monin paikoin.

Keskeisin ongelma on sosiaali- ja terveydenhuolto, joka vie kunnan rahoista leijonan osan.

Kun katsellaan naapureihin, niin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kertoi keskiviikkona aloittavansa koko henkilöstöä koskevien yt-neuvotteluiden valmistelun. Samoja uutisia on kuultu aiemmin myös Pohjois-Savosta. Oma Essotemme kertoi yt-neuvotteluistaan elokuussa.

Sipilän hallituksen sote-uudistuksen piti siirtää soten rahoitus kunnilta valtiolle. Näin ei käynyt. Ongelmat kaatuivat syliin.

Itä- ja Pohjois-Suomessa väestörakenne ja aluetalous ovat sillä mallilla, ettei edes keskuskaupungeilla ole mahdollisuuksia pitkään selvitä vanhenevan väestön kasvavista sote-menoista. Rahoitusmallin pitää muuttua. Sote-uudistus tarvitaan nopeasti.

Luetuimmat