Pääkirjoitus: Cityn ja maaseudun raja kulkee usein kaupungissa — kaupungin ja maakunnan menestystä ei voi erottaa

Suomen 21 suurimman kaupungin johtajat kokoontuvat torstaina isolle kirkolle. Pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on kutsunut porukat Helsinkiin pohtimaan, voisivatko ne yhdessä ajaa etujaan ”hallituksen huonoa kaupunketkipolitiikkaa” vastaan.

Taustalla on muutaman suurimman kaupungin johtajan tyytymättömyys valmisteilla olevaan sote- ja maakuntauudistukseen. Siellä nähdään vallan omiin asioihin katoavan uusille maakunnille.

Mikkelin lisäksi ainakin Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu, Oulu ja Rovaniemi ovat kuntaliitosten jäljiltä paitsi cityjä myös erittäin isoja maaseutukuntia.

Pelko ja kritiikki on luonnollista ainakin siinä mielessä, että isoimpien kaupunkien näkökulmasta koko uudistuksen tavoitetta on vaikea ymmärtää. Niillä hartiat riittävät soten hoitamiseen jo nyt. Uudistusta markkinoidaan suurena hallinnon yksinkertaistamisena ja aluedemokratian lisääntymisenä. Tätäkin perustetta on helppo kritisoida.

Kaupungin ja maaseudun ristiriita on ikiaikainen, ja nyt se tuntuu taas korostuneen. Ketä vastakkainasettelu palvelee? Puolin tai toisin. Kun katsoo Suomen suurimpien kaupunkien listaa, koko nokittelu tuntuu keinotekoiselta. Mikkelin lisäksi ainakin  Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Joensuu, Oulu ja Rovaniemi ovat kuntaliitosten jäljiltä paitsi cityjä myös erittäin isoja maaseutukuntia.

Kaupunkien ja maakunnan menestystä on muutenkin  hyvin vaikea erottaa toisistaan. Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä asuu noin 80 prosenttia tulevan Etelä-Savon maakunnan asukkaista. On selvää, ettei maakunta voi pärjätä, jos kaupungit eivät pärjää. Luultavasti tämä pätee myös päinvastoin.

Nokittelussa kyse on tietysti vallasta. Onko kaupungeilla aito syy pelätä, ettei niiden ääni kuulu? Etelä-Savossakin asukasluku ja vaalimatematiikka varmistavat, että suuri osa uusien maakuntavaltuustojen jäsenistä on Mikkelistä.

Kommentoi artikkelia

Jos haluat kommentoida nimettömänä, voit tehdä sen seuraavasti:
Kirjoita nimimerkkisi Nimi-kenttään, valitse Kommentoin mieluummin vieraana -kenttä ja lisää sähköpostiosoitteesi sähköpostikenttään. Sähköpostiosoite ei näy kommentoinnin yhteydessä. Voit myös kommentoida rekisteröityneenä luomalla tilin Disqus-palveluun tai kirjautumalla kommentointiin esimerkiksi Facebookin tai Twitterin avulla.

Lue kommentointiohjeet

Luetuimmat