Pääkirjoitus: Harkimon ero kokoomuksesta ja sote-kapina repivät puoluerakenteita

Kansanedustaja Harry ”Hjallis” Harkimo ilmoitti eilen torstaina eroavansa kokoomuksesta. Sen sijaan uuden poliittisen liikkeen perustamisesta hän pysyi vielä hiljaa.

Todennäköistä on, että Harkimo perustaa mieluummin uuden liikkeen tai puolueen kuin liittyy toiseen jo olemassa olevaan ryhmään. Uudesta ryhmästä on liikkunut vilkkaasti huhuja.

Rajun ratkaisun takana on ennen kaikkea pettymys sote-uudistukseen. Harkimo kirjoitti viime viikolla Savon Sanomien blogissaan, että hänelle ”on nimittäin käynyt selväksi, kuinka vähillä tiedoilla monet kansanedustajat ovat muodostaneet mielipiteensä koko uudistuksesta”.

Harkimon ero on äärimmäisen kiusallinen asia niin kokoomukselle kuin myös hallitukselle. Harkimon yhtenä tavoitteena lienee kaataa sote-uudistus värväämällä muita kapinallisia.

Jos uusi markkinaliberaalia linjaa edustava ryhmä perustetaan, liittyjät ovat todennäköisesti lähinnä kokoomuksesta.

Syntyessään uusi ryhmä on hieman samankaltaisessa tilanteessa kuin 24 vuotta sitten perustettu Nuorsuomalaiset. Nuorsuomalaisia markkinoitiin muun muassa puolueitten vastaisena puolueena. Risto E.J. Penttilän johdolla puolue sai parhaimmillaan kaksi kansanedustajaa.

Aika ei tuolloin ollut kypsä asemien vakiinnuttamiselle: puolue lakkautettiin vuonna 1999. Nyt tilanne on toisenlainen. Uusille poliittisille ryhmille voi hyvinkin olla kysyntää.

Esimerkiksi Ranska on hyvä esimerkki siitä, miten poliittiset rakenteet voivat muuttua perustavalla tavalla lyhyessä ajassa. Emmanuel Macron perusti La République En Marchin eli Tasavalta liikkeessä -puolueen kaksi vuotta sitten.

Nyt keskustaliberaalilla puolueella on enemmistö parlamentissa ja Macron itse on noussut Ranskan presidentiksi.