Pääkirjoitus: Yhteyksien pitää olla kunnossa — Tulevan hallituksen aluepolitiikkaan kohdistuu isot toiveet

Mikä on tulevan hallituksen aluepolitiikan linja? Kunhan hallituspohja on saatu ratkaistua, se on Etelä-Savosta ja Itä-Suomesta katsottuna seuraava kysymys.

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella saatiin edistettyä Viitostien remontointia ja muutamia muita liikennehankkeita. Seinään ajaneen sote- ja maakuntauudistuksen lisäksi hallituksen aluepoliittinen aktiivisuus ei muutoin jää erityisemmin aikakirjoihin.

Itä-Suomen kannalta keskeisiä asioita tulevan hallituksen työlistalla ovat esimerkiksi uuteen EU:n ohjelmakauteen liittyvän rahoituksen sopiminen sekä Itä-Suomen työllisyyteen, osaamisen kehittämiseen ja matkailuun liittyvät toimet.

Kaikkein konkreettisimmat odotukset kuitenkin liittyvät taas liikenneväyliin ja tietoliikenteeseen. Ilman toimivia yhteyksiä toiveet mistään kehityksestä ovat turhia.

Länsi-Savo on viime päivinä kertonut esimerkiksi alemman tieverkon monin paikoin kurjasta kunnosta kelirikon jäljiltä (LS 18.4.). Paikallisten ihmisten arjen sujumisen, matkailun ja vaikkapa metsäteollisuuden kuljetusten kannalta juuri pienemmät maantiet ja paikallistiet ovat keskeisessä roolissa.

Ongelmaa ei voi ratkaista kuoppa kerrallaan. Tieverkon kehittämisessä ja kunnossapidossa pitäisi vihdoin päästä pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen toimintaan. Tämä edellyttäisi väylänpitoon satojen miljoonien eurojen vuosittaista lisärahaa.

Sama eriarvoisuus alkaa näkyä myös tietoliikenteessä (LS 24.4.). Yritystoimintaa on vaikea harjoittaa ilman kunnollista nettiyhteyttä. Puheet terveyspalveluiden digitalisoinnista ja siirtämistä verkkoyhteyksien taakse jäävät puheeksi, jos kaistanleveys ei riitä videokuvan välittämiseen.

Maaseudulla ja etenkin saaristoalueilla katvealueita jää paljon. Markkinaehtoisella pohjalla ei Etelä-Savoon valokuitua riittävästi vedetä.