Pääkirjoitus: Kotihoito vaatii lisää panostuksia henkilöstöön ja koulutukseen

Vanhuspalveluista on keskusteltu viime vuosina paljon. Lehtien yleisönosastot ovat täyttyneet vanhusten itsensä, heidän omaistensa ja myös hoitohenkilökunnan huolestuneista kirjoituksista, jossa on esitetty tyytymättömyyttä hoitajien riittävyyteen, asiakkaiden kohteluun sekä vanhusten sijoitteluun.

Monet omaiset ovat katsoneet, että heidän kotihoidon piirissä oleva vanhuksensa kuuluisi paremmin hoivakotiin tai muuhun ympärivuorokautista huolenpitoa tarjoavaan laitokseen. Kotona ei pärjätä kuin hetkittäin, ja elämä on yhtä koti- ja sairaalajaksojen vaihtelua. Päättäjät taas haluavat suosia kotihoitoa, koska sitä pidetään inhimillisempänä ja edullisempana kuin laitoshoitoa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL on selvittänyt vanhuspalvelun tilannetta yksittäiseltä toukokuun viikolta. Selvitys vahvistaa esitettyjen ongelmien olemassaolon. Kotihoidon asiakasmäärä on kasvanut tasaisesti, ja asiakkaat ovat entistä heikkokuntoisempia ja paljon palveluja tarvitsevien vanhusten määrä kasvaa jatkuvasti.

Yhteiskunta ei kuitenkaan ole pystynyt vastaamaan palvelutarpeen lisäykseen riittävästi, vaikka henkilökuntaa on kasvatettukin. Henkilöstön saatavuus on vaikeutunut, ja varsinkin erityisosaajista on pulaa. Vanhustenhoidossa tärkeiden kuntouttajien toimista joka toinen jää täyttämättä.

Vanhusten määrä lisääntyy Suomessa vääjäämättömästi. Sen takia henkilöstön riittävyyteen ja koulutukseen on panostettava. Jos työ kotihoidossa – kuten selvityksessä todetaan – nykyisin koetaan kiireiseksi sekä henkisesti että fyysisesti raskaaksi, ei se ole omiaan houkuttelemaan päteviä työntekijöitä alalle.

Markku Kumpunen

markku.kumpunen@kaakonviestinta.fi