Pääkirjoitus: Autoilun verotus odottaa ratkaisuja

Kymmenen vuoden päästä Suomen teillä pitäisi kulkea 700 000 sähköautoa. Näistä valtaosan tulisi olla nimenomaan täyssähköautoja. Siinäpä urakkaa! Viime vuonna myydyistä 114 000 henkilöautosta alle 2 000 oli täyssähköisiä. Hybrideitä sentään oli lähes 10 000.

Tavoitteista kertoi tiistaina liikenne- ja viestintäministeriön fossiilittoman liikenteen työryhmä. Se on pohtinut keinoja liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Pidemmällä jänteellä tavoitteena häämöttää päästötön liikenne.

Autoilun verotuksesta on helppo ennustaa suurta riidanaihetta sekä hallituksen sisälle että hallituksen ja opposition välille. Kevään kuntavaalit lisäävät painetta profiloitua. Autoilu on siihen tarkoitukseen sopivan latautunut aihe.

Mikäli tavoitteisiin aiotaan oikeasti päästä, keinojen pitää olla radikaaleja. Ajatellaanpa vaikka sähköautotavoitetta: sen toteutuminen edellyttäisi, että jo muutaman vuoden päästä melkein kaikki myytävät uudet autot kulkisivat sähköllä.

Tämä taas edellyttäisi verohelpotuksia ja hankintatukia sähköautoille ja vastaavasti bensiinin ja dieselin hinnan nostamista – jos ei verotuksella, niin päästökaupalla.

Keskusta ehti etukäteen ilmoittaa, ettei hyväksy polttoaineverojen nostoa tai autoilijoiden syyllistämistä. Myös liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) otti jo asiaan kantaa, ja piti polttoaineiden hinnankorotuksia viimeisenä keinona. Varsinkin pitkien etäisyyksien, huonojen teiden ja vanhojen autojen maakunnissa polttoaineen hinta on herkkä aihe.

Poliittisesti helpompaa lienee lisätä biopolttoaineen käyttöä, vaikkei sekään ongelmatonta ole. Etenkin raskaassa liikenteessä biokaasu olisi järkevä vaihtoehto.

Poliittisista vaikeuksista huolimatta autoilun päästövähennyksistä olisi pakko päästä sopuun. Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä, ja juuri tieliikenne muodostaa tästä valtaosan. Vaikka se on saattanut viime kuukausina unohtua, ilmastonmuutos on koronaakin suurempi ongelma.