Pääkirjoitus: Maakuntajaot eivät ole pyhiä — Saimaan maakuntaa kannattaa ainakin miettiä

Rajojen siirtely on fiksua, jos sillä voidaan luoda uutta dynamiikkaa. Jos oman navan kaivelu, pikkujuonittelut ja naapurin kampittaminen vain siirretään isommalle hiekkalaatikolle, puuha on turhaa.

Puumalan kunnanjohtaja Matias Hilden esitti kiinnostavan avauksen Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan yhdistämiseksi Saimaan maakunnaksi.

Aika näyttää, onko ajatus realistinen. Joka tapauksessa sitä kannattaa pohtia — ja miksei laajempaakin ratkaisua. Kun itse varaudumme ja teemme valintoja, muut eivät pääse tekemään niitä puolestamme.

Käypä tämän hallituksen sote-uudistuksessa miten hyvänsä, paine kohti isompia kokonaisuuksia kasvaa jo lähivuosina.

Etelä-Savo ja Etelä-Karjala jakavat pitkälti yhteiset ongelmat väestön hupenemisesta ja vanhenemisesta elinvoiman hiipumiseen. Myös vahvuuksissa on paljon samaa alkaen Saimaasta, metsistä ja matkailusta.

Isompi väestöpohja toisi lisää painoarvoa ja muskeleita edunvalvontaan. Useamman tasavertaisen kaupunkiseudun pohjalle rakentuvassa uudessa maakunnassa olisi myös mahdollisuus uudenlaiseen yhteistyöhön; ehkä vuosikymmeniä jatkunut Mikkelin ja Savonlinnan painikin voisi muuttua joksikin hedelmällisemmäksi.

Vanha ajatus Saimaan maakunnasta tuli taas ajankohtaiseksi, kun Savonlinnan seutu pyristelee tosissaan irti Etelä-Savosta. Suunta on kohti Kuopiota ja tavoitteena keskussairaalan säilyttäminen.

Tämän kuvion pitää selvitä ennen kuin Saimaan maakuntaa kannattaa pohtia pidemmälle. Jos Savonlinna tosiaan saa Pohjois-Savosta toivomansa huippudiilin ja valtio vielä sen siunaa, puheet Saimaan maakunnasta voidaan haudata.

Sekin pitäisi tietää, millä mallilla hallitus sote-uudistuksensa lopulta aikoo hoitaa.

Lopulta kaiken maakuntapuheen keskellä on hyvä muistaa, etteivät hallinnolliset rajat sinällään ratkaise mitään. Elinvoiman kannalta keskeistä on, mitä tapahtuu yrityksissä, korkeakouluilla ja ihmisten ajattelussa.

Rajoja kannattaa siirrellä, jos niin voidaan luoda jotain uutta dynamiikkaa. Jos taas oman navan kaivelu, pikkujuonittelut ja naapurin kampittaminen vain siirretään isommalle hiekkalaatikolle, homma jää turhaksi.