Pääkirjoitus: Kaupungistuminen ei juuri innosta

Väljästi asutussa Suomessa elää kaupungistumiseen karsaasti suhtautuva kansa. Tuoreessa Taloustutkimuksen kyselyssä 57 prosenttia vastaajista toivoi valtion hidastavan kaupungistumista.
Ylellä tutkimustulosta kommentoinut aluetutkija Timo Aro tulkitsee tulosta tunnepitoisena vastaamisena, jossa muualla asuvat osoittavat muutosvastarintaa. Aron mukaan kaupungistuminen tarkoittaa monille vastaajille suuriin kaupunkeihin keskittyvää ilmiötä. Ruuhka-Suomen ulkopuolella asuvat haluavat hänen mukaansa näpäyttää Helsinkiä.
Onko taustalla kuitenkin käytännönläheisiä syitä? Kiivastahtinen elämä saattaa herättää kasvavaa kaipuuta rauhalliseen asuinympäristöön. Mitä ajatuksia ihmisille herää asuntojen hintakehityksestä Helsingissä? Helsinkiläisen kaksion hinnalla pystyy ostamaan muualta maasta tilavan omakotitalon. Paranisiko elämänlaatu väljemmin asuessa?
Kaupungistuminen on yleismaailmallinen ilmiö. Suomikin on kaupungistunut, tosin muita länsimaita hitaammin. Kaupungistuminen ei tarkoita pelkästään ihmisten muuttamista muualta Suomesta Helsinkiin. Kaupungistumista tapahtuu myös maakunnissa, joissa pienistä kunnista muutetaan alueen suurimpiin kaupunkeihin.
Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus on ideologisesti lähellä kansalaisten tahtoa. SDP:n kannattajista 65 prosenttia ja keskustan kannattajista 62 prosenttia haluaisi jarruttaa kaupungistumista. Merkittävä asia tutkimustuloksissa olivat eroavaisuudet naisten ja miesten suhtautumisessa. 61 prosenttia naisista haluaisi valtion painavan jarrua kaupungistumiselle, miehistä vain 51 prosenttia.
Liiallisilla pakkotoimilla tai laeilla kaupungistumista ei ole järkevä jarruttaa. Vientiteollisuudesta elävässä Suomessa suuri osa bruttokansantuotteesta syntyy pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Siksi alueiden elinvoimasta huolehtiminen on kaikkien suomalaisten etu. Tätä valtio voi edesauttaa infrainvestoinneillaan.

Uusimmat uutiset