Pääkirjoitus: Aurinko paistaa fiksua sähköä

Aurinkosähkön buumi on helppo huomata vaikkapa Mikkelin omakotitaloalueilla käppäillessä. Yhä useammalla katolla näkyy kennoja aurinkoa keräämässä.

Verkkoon kytkettyjen järjestelmien määrä on kasvanut pitkään kymmenien prosenttien vauhtia. Parin vuoden päästä auringolla tuotetaan jo prosentti koko maan sähköstä.

Kehitys on ilahduttavaa, vaikka vauhti toki voisi olla ripeämpikin. Muutamassa vuosikymmenessä aurinkoenergian osuus pitäisi saada huomattavaksi. Aurinkosähkö on tuotantovaiheessa käytännössä päästötöntä ja ilmastosyistä erinomainen vaihtoehto tulevaisuuden energianlähteeksi.

Julkisella vallalla on iso roolinsa aurinkosähkön leviämisessä. Kunnissa onkin jo varsin hyvin helpotettu aurinkosähköasennuksiin liittyvää byrokratiaa. Valtio taas voi tukea asennuksia kotitalousvähennyksen kaltaisilla verokannustimilla. Kun kotitalousvähennystä ollaan pienentämässä, ehkä harkita voisi erillistä uusiutuviin energiainvestointeihin kohdistuvaa tukea.

Oma iso kysymyksensä on, millaisia muutoksia hajautettu energiantuotanto asettaa sähköverkolle sekä sähkön varastoinnille ja kulutuksen sääntelylle. Kuten tunnettua auringon paistetta on eri vuoden- ja vuorokaudenaikoina vaihtelevia määriä, eikä sähkön tarve noudata samaa rytmiä.

Toistaiseksi aurinkosähköinvestoinnit ovat kannattavimpia silloin, kun sähkö voidaan käyttää tuotantopaikalla. Niinpä erityisesti kotitalouksissa on paneeleita innostuttu hankkimaan.

Etelä-Savossa kehitystä on tänä kesänä vauhdittanut Suur-Savon energiasäätiön tuntuva tuki järjestelmien hankintaan. Ilman tukiakin aurinkosähkön hinta näyttää jo tavalliselle ihmiselle järkevälle.

Aurinkosähkössä kustannus kohdistuu investointihetkeen, joten lopullinen kannattavuus selviää vasta tulevaisuudessa, kun tiedetään miten sähkön hinta kehittyy. Tässä suunta näyttää ylöspäin.

Kommentoidut